Kylähullut Kulkurit

Tervehdys arvon kylähullut. Minulla on tarkoitus hankkia aihio ja rakentaa täysin ympärivuotiseen asumiseen kelpaava matkailuauto. Näillä näkymin muutan pääkaupunkiseudulle töiden perässä ja autosta tulisi minun koti. Kysymys kuuluukin, että kummasta aihiosta tämmöistä kannattaa ruveta rakentamaan?
Kirjurissa valmiina parempi lämpöeristys, mutta riittääkö se vai pitääkö paljonkin lisäeristää? Mihin kirjurissa vesisäiliöt/agregaatti, akut?
Linjurissa ruumassa paremmin tilaa vesisäiliöille, akuille ja agregaatille. Eristyksenä tulisi olemaan ruiskutettu polyuretaani ja ikkunoita tietysti umpeen. Lämmitykseen olen ajatellut laivakamiinaa. Onnistuuko ns vapaa kierto auton alkuperäisillä pattereilla? Entäs jos haluaa lattialämmityksen, onnistuuko? Ruuat valmistaisin dieselkäyttöisellä uuni/liesi yhdistelmällä. En halua kaasupulloja autoon. Jääkaappi sähköllä. Kunnollisen kokoinen kylpyhuone ja kompostoiva wc on ajatuksissa. Aurinkopaneeleja katto täyteen ja akkuja riittävästi. Sisävalaistuksen ajattelin hoitaa ledeillä ja muutenkin pärjätä pienellä sähkön kulutuksella, esim mitään telkkaria ei autoon tulisi. Luultavasti tulevalla työpaikalla on jonkinnäköinen sähkötolppa(ajastimella 2h/vrk). Asuisin autossa pääsääntöisesti yksin mutta viikonloppuisin ja lomilla reissaisin kahden ala-asteikäisen kanssa ympäriinsä. Auto saisi tekniikaltaan olla tietenkin mahdollisimman yksinkertainen(lue halpa korjata).
Onko tämä aivan tuhoon tuomittu ajatus, vai tyydynkö tupperiin?

Linja-auto ilman muuta ja vielä turistimalli. Tavallaan jo itse vastailit eli tilat on paremmat eikä noi kirjastoautot ole juuri sen paremmin eristettyjä ole.

Jollai oli kamiinalla vesikierto autoon. Sit voi pikku ilmavepoja laittaa vaikka 2kpl pöhisee.

Sit jos mahdollista niin suoraan tomaattilootalla ni ei tarvia olla heti muuttamassa.

Uudemmat Volvot paremmalla alaväännöllä ja toistepäin.

Kanioista 2 ja 3 sarjat hyviä vääntämään ilmeisesti kokoalueella.

Takatuuppari menee mäet talvella paremmin, mahuri ei mut mahuri esmes sivuteillä vakaampi.

Rosteri koppanen ni et tarvii nii paljoo hissata.

Ota sen verta korkee et alhaallaki kunnon tilat vaikka ois mahuri.

Nosta Visan luottoraja johonki 100000000e

Veispookista löytyy Outokolina, jolla lienee kokemusta bussissa asumisesta talvella.

https://www.facebook.com/vault53/?fref= ... le_browser

On se täälläkin, mutta en nyt kyllä muista nimimerkkiä.

Kirjastoautosta aloittaisin ite rakentamaan ympärivuotista autoa Valikoima on vaan suppeampi kuin busseissa. Eristystä pitää kumminkin lisätä asumiskäyttöön, mutta on hyllyjen poiston jälkeen sileille pinnoille helpompi tehdä. Ikkunat saa tehtyä juuri siihen kohtaan, kun tarvitsee ja mitä pidän tärkeänä, avattavat ikkunat
Vanhassa Vähämaassa oli ulkopuolella pelti 40mm runkorakenteen välissä 30mm kovavilla 10mm ilmarako ja sisällä ikilevy. Päälle ruuvasin runkoon 30mm finfoamin ja 6,5 koivuvanerin. Oli muuten äänieristykseltään aivan eri luokkaa kun nykyinen kokofinfoam eriste Makkariin ainakin laittaisin kovavillaa ja ilmaraon eristeeksi jos pystyisin

Tavaratiloiltaan kirjuri on auttamattomasti liian pieni , mutta mahuriin saa taakse sängyn alle hukattuna ihan mukavasti tilaa n140cm korkeana. Kylkeen sohvan tai sängyn alle n90cm korkeaa tavaratilaa. Joka tapauksessa korkeampi tavaratila syö asumistilaa . Takamoottori sitten syö sen yhden mahdollisuuden isompaan tavaratilaan. Ei kyllä saa lähellekkään bussien tavaratiloja Bussissa saa heitettyä säiliöitä sun muita sinne minne haluaa , tilaa riittääkl

Isot tavaratilat tarkoittaa lisää korkeutta . Nykyisessä korkeus antaa ohjamosta hyvät näkymät pakettiautojen ja tuperien yli. Parkissa sitten sama juttu asunto-osasta. Siinä se hyöty korkeudesta sitten olikin ai niin onhan se komeempi
Ajaessa sitten tuo korkeus haittaa painopisten siirtymisenä isona tuulipinta-alana ja kallisteluna
Vanha oli 330 korkea ja nykyinen 400 ja paljon on löytynyt uusia oksia ja varottavaa, vaikkei ole aurinkokennot vielä katolla. Vanhalla pystyi pitämään 85km/h kolme ja nelinumeroisillakin teillä ongelmitta, ei nykyisellä

Tulipa mieleen...... .. Tapaamisen oltiin tulossa ja lähdettiin porukassa määränpäätä kohti. Sanoin satasen autoille että menkää, että ajelen sitä rekkavauhtia. Lähdin siten ekana motarille ja muut perässä tie pieneni ja normalilla vauhdilla annoin mennä . Muut alkoi jäämään, mutta suorilla näin ettei mitään ollut tapahtunut. Perille saavuttua toisesta koira oksensi, kolmannessa emäntä joutui pitämään koko mutkatien jääkaappia paikallaan ja kolmannessa jenkki tupperissa isäntä manasi kun vie niin paljon naftaa . Ihan vilipittömästi aloin himmaamaan kun ei enää peilistä mutkissa ketään näkynyt Tyhmä kun olen nin ei tuo edes käynyt mielessä. Lähdettiin samaa matkaa Irja I kanssa ja ihan samalla vauhdilla mentiin. Satasen autot on sitten 70km/h autoja kun alkaa oleen mutkasta. Ai että alkaa oikeen kaipaamaan vanhaa kirjurimahuria ja jäykkää runkoa ajo- ominaisuuksineen jolla tuli pyörittyä 38k.

Peränvälitykset kirjureissa tapaa olla turhan tiheat ja linjurit on tehty maantielle. Valokatto omasta meni heti umpeen ensimmäisenä kesänä, porotti niin kuumasti . Kattoluukut on samat molemmissa
230V sähkötyöt on kirjureihin jo tehty ja webastot on tietty paikallaan niinkuin busseissakin. Asyintilan korkeus on kirjurissa kanssa psrempi ja tasapohjainen. Mahureissa moottori melu kuuluu kirjureissa enemmän kun ei ole välipohjaa. iJoudut miettimään kuskaatko korkealla suurimmaksi osaksi ilmaa tavatatiloissa vai riittääkö matalalla tiiviisti pakatut tavaratilat
T. Ari

Kiitos vastauksista. Kuinka korkeita sisätiloja noissa korkeissa turistibusseissa on? Minulla itsellä on pituutta 190 cm sukat jalassa. Jos lisäeristän kattoa/lattiaa, niin hipooko pää kattoon? Entäs kuinka korkeat sisätilat kirjureissa on? Noilla kirjureilla on taidettu ajaa huomattavasti vähemmän kuin linjureilla, mutta jos kone on kummassakin "terve" niin tuskin minun ajomäärillä niitä enää ajamalla rikki saa. Nin se unohtui mainita, että C-kortillista tässä olen suunnittelemassa, kun kortista puuttuu vain se D.

195cm on turisti-Berkhofin keskikäytävällä. Ikkunan kohdalla 175cm. Kotikuntani kirjurissa on varmaan 215-220cm sisäkorkeutta.

Sillo max 12m et korttis piisaa kuorkkii. Linjuri yleensä mataloituu peppua kohden. Tavaratila on suurimmillaan perätuuppareissa keskialueella vs mahuri toistepäin. Ottasin perätuupparin jos pitää olla max 12m.

Vanhassa Vähämaassa oli lattiassa 50mm finfoam ja 18mm koivuvaneri. Muistaakseni jäi 210 keskelle ja reunaan nippanappa 2m. T. Ari

Ei sitä korkeutta kannata mahdottomasti pelätä, ajoltaan tukevin bussi jolla minä olen ajanut oli 4m korkea kaksikerrosbussi, täydessä kuormassa. Tyhjänä korkea auto ottaa vähän enemmän tuuleen kuin matalampi, mutta siinäkin auttaa kun vesisäiliöt laittaa eteen alas. Yksikerrosbusseista jos puhutaan niin korkeudessa ei eroa ole kuitenkaan kuin pari vaaksanmittaa. Paljon suurempia eroja tulee väljäksi kuluneista alustan puslista, olkatapeista ja ohjausvehkeistä. Katsastuksesta pääsee läpi reilusti väljilläkin.

Oletko katsonut tätä projektia.
viewtopic.php?f=2&t=5483

Jos nyt tekisin, eristäisin ruiskuttamalla. Lisäisin väliseinän ohjaamon ja matkustamon väliin. Eihän tuossa saunaakaan ole ja lämmitysjärjestelmän tekisin perustumaan johonkin sähköttömään tai sähköä tuottavaan systeemiin. Webasto ei oikein ole helpoimmasta päästä.

^No onpas hieno ja tekniikkaa täynnä tuo projekti. Itse olen enemmän "patarautatekniikan" ystävä. Kun asiat pitää mahdollisimman yksinkertaisina, niin ne on myös helppo korjata/kunnostaa tarvittaessa itse. Tosiiaan lämmitystä olen suunnitellut toteutettavan refleks-laivakamiinalla ja jos siihen jotenkin sais ympättyä vielä sen vapaakierron, niin ois kyllä mahtava homma. Lattialämpö ois sit plussaa. Tuo vapaakierto olis varmaankin helpompi toteuttaa korkeaan turistimalliin, kuin matalaan kirjuriin? Kuinka suuren korkeuseron tuo oikein vaatii toimiakseen?

Tuossa ei ollut oikeastaan mitään rakettitiedettä. Toki alustaksi kelpaa vanhempikin jotka ovat yksinkertaisempia ja halvempia pitää.

Housetruck ja vjk55 ainakin ja B9M ovat nauttineet laivakamiinoiden lämmöstä.

Harvoin saa autoa vaateriin, vaikka jonkinlaisen vapaakierron pattereihin saiskin aikaiseksi. Lattialämmityksessä saa vapaakieron unohtaa "pilliä ja pitkästi". Kaminassa ei sitten saa kiertää vesikään paljoa vapaakiertoa nopeammin, ei kerkee lämmittämään. Soveltuva pumppu ei sen takia virtaa juuri vie, mutta hinta on sitten 200+ €. Mutta vesi kiertää ja hiljainen on. T. Ari

Ympärivuotisessa voisi toimia kabola tai refleks sijoitettuna alaruumaan jolloin se lämmittäisi vähän ruumatilan säiliöitä ja putkiakin. Sinne sitten 400 litran löpösäiliö kaminan yläpuolelle niin saa pari kuukautta asua paikallaan hankkimatta polttoaineita. Ehdottomasti vapaakierto ja kapillaarinen termostaatti tehonsäätöön. Putket katonrajaan keulasta perää kohden nousten. Pannu voisi olla paras heti etuoven jälkeen etupyörän edessä. Siitä saa ylilämmöt ovimonttuun ja kätevä lähtiessä kääntää pienemmälle.

Tutustu TEG elementteihin. Sopivasti kabolan piippuun kiinnitettynä sarjaan ja rinnan saat vaikka pumpun pyörimään ilman ulkopuolista virtaa. Oikein paljon laitat niin akkuhan siinä latautuu samalla.

Tuo TEG-elementti vaikuttaa kätevältä. Kyllä täältä saa hyviä hyviä ideoita, kun vaan kehtaa kysellä. Kiitos.

Taitaa turistimallin linjuri tulla.

Mimmonen ratsu tulossa jos passaa udella?

^Volvo b12 berkhof axial 70 -99.

Rosvolinnan ja Nepin teamiin

toivottavasti ei sun berkhof ole yhtä ruosteessa kun mun oli. Mutta nyt on onneksi se kasassa

Käsittääkseni nuo axialit vastustaa korroosiota huomattavasti paremmin, kuin edeltäjänsä.

Berkhofin ruoste on jotenkin yliarvostettua tällä palstalla. Samaa ferro-oksidia se on kuin muissakin. Onnittelut hankinnasta. axialeita ei ole montaa uitettu Suomeen - mukava rakentaa, kun seinät ovat pystysuorat.

Metallitöihin tuossa pääsee joka tapauksessa. Lasken lattiaa niin paljon kuin vaan mahdollista. Pää hipoo nyt jo kattoon ja eristeille pitää saada lisää tilaa.

mun axial 50 on tasalattia olisi aika homma laskea koko lattia ei käynyt kyllä mielessä
mutta olenhan tällainen 1,75 hukkapätkä