Kylähullut Kulkurit

Projekti edistyy ja kysymykset lisääntyvät. Hankitussa kirjastoautossa löytyivät akkujen laturi/erotinlaitteet ja 1,2 kW invertterit irrotettuna. Kytkin ne takaisin ja hyvin toimivat juuri niin kuin pitääkin. Mutta kaikki 230V linjat on purettu, joten pitää rakentaa ne uusiksi. Vain yksi maasähkön jakorasia oli paikoillaan piuhan päässä irrallisena. Nyt voi homman sitten tehdä järkevästi samalla.

Kysymykseni tietäjille:
1. Onko jotain järkevää valmista laitetta, joka kytkisi maasähkön aikana 230V linjaan ja automaattisesti maasähkön loputtua invertterin 230V samaan linjaan. Ja taas automaattisesti takaisin heti kun maasähköä on saatavilla? Invertterissä on 3 asentoa virtakytkimessä, ON - OFF -Stand By

2. Vuosimallin '83 autossa ei ole mitään tällaista vikavirtasuojalaitetta (lainaus vanhasta keskustelusta) Lisäksi laita 30mA vikavirtasuoja oma autoon vaikka se pitäisi olla kaikissa ulkopistokkeissa nykyään vakiona,poikkeuksena vanhatkytkennät ja on varmasti halpa henkivakuutus.Meillä vikavirta ja sulake 10A kytketty heti releen jälkeen ennen kun menee pistorasioille. Kuulostaisi järkevälle, jos oikein ymmärsin, mistä on kyse. Tämä kai olisi järkevintä olla tuon edellisen kytkinsysteemin yhteydessä. Onko tähän valmista tuotetta?

3. Autossa maasähkö on tuotu alun perin jo Kiitokorin tehtaalla lohkolämmittimen liitännällä sisään ja sieltä jakorasiaan. Mittailin nopeasti maadotustappia, enkä saanut yleismittaria piippaamaan auton rungon ja ko. nastan välillä. En mene vannomaan maakosketuksen tasoa mittauskohdassa, mutta pitääkö/saako ko. nastalla olla yhteys auton runkoon?

Taas tiedoista kiitollisena

1. Esimerkki laitteesta löytyy täältä. http://gallery.kylahullutkulkurit.fi/di ... =69&pos=19

2. Mikäli nyt rakentelet/muutat 230V järjestelmää tulee sen täyttää tämän päivän säännöt. Kaikki 230V vedot on syytä tehdä 3x2,5mm2 hienosäikeisellä kumikaapelilla sen hyvän tärinän keston tähden. Vikavirta suoja ehdottomasti.

3. Maadoitus (PE) maasähköä käyttävät pistorasiat vaatii ehdottomasti rungon ja kaikkien metalliesineiden maadoittamisen autossa. Invertterikäytössä olevat pistorasiat sallitaan (ehkä) toimia ilman että on kontaktia autoa syöttävän maasähkön suojamaan (PE) kanssa. Toimii silloin kuten olisi rasiat erotusmuuntajan takana. Itse olen kytkenyt invertterit samaan maapisteeseen (PE) kuin maasähkönkin.

Kiitos, tästä on paljon apua - tuollainen sinne seinään kannattaa rakentaa, niin on sähköpuolikin tuolta osin järjestyksessä. Nyt vaan tuli mieleni seikka, jota en äsken muistanut. Invertterin perässä on jonkinlainen keskus ja sulakesysteemi jo valmiiksi.

Liekö siitä mitä apua tähän tai jos noin rakentaa, niin onko se ihan turha sen jälkeen. Kuvaa tai piirroksia siitä ei ole tähän hätään, kun se vaan on tuolla autossa. Dokumentaatio kyllä tuli mukana ja senkin piirustukset pitäisivät olla siellä kansiossa. Pitääpä tutkia sitä seuraavaksi.

Oletko tutustunut invertteriin joka on kaksitoiminen. Auton ollessa irti maasähköstä invertteri antaa verkkovirtaa autoon. kun maasähkö kytketään, muuttuu invertteri salamannopeasti akkulaturiksi. Tällainen pitäisi saada, niitä näkyy olevan tuolla ebay.com palvelussa ja hinta varsin kohtuullinen. Hakusanaa en enää muista.

Lahti32 kirjoitti:kun maasähkö kytketään, muuttuu invertteri salamannopeasti akkulaturiksi.

Näppärän tuntuinen kuvio. Minä pitäydyn tässä alkuperäisessä systeemissä, jossa on kolme laatikkoa:
1. erillinen iso harmaa laatikko laturi/erotinlaitetta
2. iso sininen laatikko invertteriä.
3. pienempi harmaa laatikko invertterin perässä täynnä sulakkeita sun kytkimiä ja sieltä sukeltaa 230V ulos pistorasiaan.

Invertteri ja erotinlaite eivät ole keskenään suorassa kontaktissa, erotinlaitteelta menee akuille latauspiuhat ja invertterille taas tulevat erilliset syöttöpiuhat akuilta. Akkujen luona on releitä hoitamassa hommia.

Pitää vaan kaivella nuo piirrokset esille, jos sieltä selviäisi tuon yhden rasian toiminta...

Ei täällä sattumoisin ole ketään, joka olisi tuollaisesta kirjastoautosta noita sähköjä valmiiksi tonkinut?

Jatkanpa tähän, että asia selvisi. Juuri tuosta invertteristä ja sulakeboksista puuttuivat kuvat. Kaivelin piuhoja ja katselin niitä käikäleitä ja pääsin suht' pitkälle. Oikeastaan vain yhden piuhan tarkoitus jäi enää hämäräksi. Siihenkin tuli valkeus, kun yksi tuttu työskentelee autojen koripajalla ja kaivoi sieltä sähkömiehen esille.

Pikkuboksissani oli siis valmiiksi se vaihtorele ja vikavirtasuoja. Edellinen omistaja oli vaan vähän irrotellut laitteita ja ei ollut ihan ymmärtänyt laitteiden toimintaa eikä merkinnyt kaikkia piuhoja oikein. Nyt toimii hyvin, vaihtaa automaattisesti invertterille, kun maasähkö katkeaa ja toisin päin. Ja laturi ottaa aina maasähkön kautta, kuten pitääkin eikä kytkeydy missään oloissa invertterille. Kaikki siis kunnossa ja kiitos vihjeiden antajille

Homma jatkuu ja tutkiskelin tuota sulakeboksiani paremmin. Edellisten omitajien kytkentöjen jälkeen siinä ei vikavirtasuoja ole kuitenkaan oikeassa välissä. Palikat ovat sellaiset, että voin muuttaa kytkennät tuon KajjNyy1 ohjeiden mukaiseksi vikavirtasuojan ja sulakkeiden osalta. Silti jäin miettimään myös invertteriltä tulevan 230V:n vikavirtasuojausta, sekin olisi käsittääkseni hyödyllinen varmistus.

Se olisi helppo toteuttaa, jos lisäisi suoraan talon seinästä tulevan pistokkeen perään auton helmakoteloon vikavirtasuojan ja jättäisi autossa olevan keskuksen vikavirtasuojan invertterille.

Onko jollain hyvää vihjettä valmiista vikavirtasuojalla varustetusta pistokkeesta? Tai vinkkiä pienestä rasiasta, jonka voisi ruuvata vikavirtauojineen sinne helmakotelon seinään? Entäs mahdollinen pääkatkaisin sinne helmakoteloon vielä, olisiko siitä mitä hyötyä?

Miten te näitä olette toteuttaneet?

Saapi venepuolelta apua tällaiseen...

Käy katsomassa http://www.marinea.fi/shop/product_catalog.php?c=198

Kiitos, tuosta tuli ideaa ja menin Clas Ohlsonille Sieltä löytyivät palikat: roiskevesitiivis kotelo 12e, 25A/0.03A vikavirtasuoja 40e ja vielä lopuksi pääkytkin 40A 16e, eli jokseenkin puolet tuosta valmiista paketista.

Maajohdon kytkemisestä kysyisin vielä:
- onkos mitään hyötyä/haittaa viedä se tuon pääkytkimen läpi, siinä olisi paikka 3 piuhalle?
- "lämppäripistokkeessa" autossa ei ole kytkentää auton runkoon. Jos tuosta uudesta keskuksesta (sijanti metrin päässä pistokkeesta helmakotelossa) kytkee maajohdosta lenkin keskuksen kiinnitysruuvin alle ja keskus on ruuvattu kiinni terässeinään, ja sisällä olevasta vanhasta keskuksesta tekee samoin, niin hoitaako tuo pelkästään sen auton runkoon maadoituksen? Vai pitääkö vielä muuta maadotuskiskoa viritellä?

Maajohdon ei saa ainakaan taloissa saa IKINÄ katkaista...

En tiedä miten on autoissa, mutta epäilen että sama koskee sitä...

Tässä tapauksessa maajohdin on katkaistu jo 2 kertaa. Ensimmäisen katkaisun on tehnyt Kiitokori tehtaallaan jo vuonna 1982, koska maasähkön kaapeli kulkee helmakoteloon suojaputkessa auton kylkeen asennetun luukun jälkeen. Suojaputki sekä kaapeli katkeaa jakorasiaan, josta kaikki 3 johdinta on kytketty vain ja ainoastaan suoraan eteenpäin uuteen 3-piuhaiseen kaapeliin, joka lähtee niin ikään suojaputkessa auton rungon ali toiselle puolelle autoa ja sukeltaa lattian alta ylös matkustamoon ja siellä taas jakorasiaan.

Tämän matkustamossa sisällä olevan toisen jakorasian historiasta ei ole tietoa, sen on voinut joku "Rane" asentaa myöhemminkin. Tämä jakorasia kyllä nyt poistuu, kun sähkökeskus tulee seinään sen tilalle ja lattiasta johtava kaapeli sukeltaa suoraan keskukseen (heti kun ehdin ruuvaamaan).

Maadotuksen katkaisun kielto sinänsä on järkevä, ehdottomasti. Nyt sitä vaan ei voi nin toteuttaa, eli taidan vetää siitä uudesta helmakotelon keskuksesta maadotuksen runkoon varoiksi ennen ja jälkeen pääkytkintä ja vikavirtasuojaa. Onpahan sitten tuplavarmennuksella maissa t. nimim "Rane2"

Hene kirjoitti: katkaisimella katkaisemista, jota ei suojamaalle pidä tehdä. Suojamaa heti syöttöpistokkeesta runkoon

Olet oikeassa, siitä varmasti on kyse. Ei kun reippaasti maadoittamaan

Juu, siis anteeksi minun keskeneräinen vastaus...

Eli maajohdinta ei saa katkaista katkaisimella tai kontkatorilla tjsp....

Kai jotenkin silleen että jos on mahdollista että nolla tai vaihe koskettaa runkoa jossain, vaikka ennen kun se tulee kytkimelle, niin maadoitus toimii kuitenkin vaikka kytkin käännetty 0-asentoon...

Muuten jos maajohdin katkaistaan katkaisimella, ja yllä oleva tapahtuu, niin runko on jännitteellinen vaikka käyttökytkin on käännetty 0-asentoon (esim liitäntäjohto puristuksissa jonkun luukun tai jonkun välissä...

Toivottavasti on riittävän epämääräisesti selitetty.

ps. en ole sähköasentaja, jonka varmaan huomaakin kun lukee ^tuota...

KajNyy1 kirjoitti: maasähköä käyttävät pistorasiat vaatii ehdottomasti rungon ja kaikkien metalliesineiden maadoittamisen autossa.

Tästä piti vielä yleistä tulkintaa kysyä, KN kun nauttii jo Portugalin lämmöstä

Eli miten olette maadottaneet "kaikki metalliesineet" ? Tulkitsen tätä niin, että jos joku metallilaite on maadottamaton, se voisi jossain olosuhteessa toimia avoimena "sähköjohtona", jos esim. kuoriutunut johto tavoittaa siihen. Maadotus saa aikaan sulakkeiden ja vikavirtasuojien laukeamisen tällaisessa tapauksessa.

Bussihan on täynnä kaikenlaisia metalliesineitä alkaen penkkien rungoista, tiskipöydistä, viihdelaitteista jne. Sähkölaitteissahan se maadotus tulee liitäntäjohdon kautta, mutta oletteko ruuvanneet penkkeihin, pöytiin yms. maajohtoja, jos ne eivät kosketa runkoon ruuveilla?

KajNyy1 kirjoitti:Esimerkki laitteesta löytyy täältä. http://gallery.kylahullutkulkurit.fi/di ... =69&pos=19

Suunnittelen tässä omaa ja yritän tulkita tuota kuvaa mutta en ole asiastani nyt ihan varma joten varmistetaan; Onko 4F2 uloslähtö johon tulee vain maasähkö (max 16A)? Koska siihen on merkitty lämmitys ja akkulaturi niin ei varmaankaan ole järkeä niitä ruokkia invertterillä...?
Ja sitten 5F2 on uloslähtö joka vaihtaa maasähkön ja invertterin välillä (max 10A)? Sen mukaan kumpi on tarjolla.

haaveilija kirjoitti:

KajNyy1 kirjoitti:Esimerkki laitteesta löytyy täältä. http://gallery.kylahullutkulkurit.fi/di ... =69&pos=19

Suunnittelen tässä omaa ja yritän tulkita tuota kuvaa mutta en ole asiastani nyt ihan varma joten varmistetaan; Onko 4F2 uloslähtö johon tulee vain maasähkö (max 16A)? Koska siihen on merkitty lämmitys ja akkulaturi niin ei varmaankaan ole järkeä niitä ruokkia invertterillä...?
Ja sitten 5F2 on uloslähtö joka vaihtaa maasähkön ja invertterin välillä (max 10A)? Sen mukaan kumpi on tarjolla.

Maasähkö saa releen vetämään jolloin 5F2 kytkeytyy aina maasähkölle riippumatta onko invertteri päällä. Kun maasähkö katkeaa niin syöttö tapahtuu invertterin kautta.

KajNyy1 kirjoitti:Kaikki 230V vedot on syytä tehdä 3x2,5mm2 hienosäikeisellä kumikaapelilla sen hyvän tärinän keston tähden.

Nyt tätä kaapelia olen etsiskellyt. auton alkuperäiset vedot on tehty 1,5 mm2 monisäikeisellä (muttei heinosäikeisellä) muovikuorisella kaapelilla. Tuota kaapelia ei löydy muuten "mistään" 3x2,5 koossa, aina on vaan 3x1,5. Kumikaapelia ehkä löytyisikin...

Mutta mutä olette meiltä, onko parempi vetää 3x1,5 mm2 monisäikeisellä vai 3x2,5 mm2 paksulla yksisäikeisellä kaapelilla, jos ei tuota lainauksen kaapelia löydy...?

Joe Cool kirjoitti:

KajNyy1 kirjoitti:Kaikki 230V vedot on syytä tehdä 3x2,5mm2 hienosäikeisellä kumikaapelilla sen hyvän tärinän keston tähden.

Nyt tätä kaapelia olen etsiskellyt. auton alkuperäiset vedot on tehty 1,5 mm2 monisäikeisellä (muttei heinosäikeisellä) muovikuorisella kaapelilla. Tuota kaapelia ei löydy muuten "mistään" 3x2,5 koossa, aina on vaan 3x1,5. Kumikaapelia ehkä löytyisikin...

Mutta mutä olette meiltä, onko parempi vetää 3x1,5 mm2 monisäikeisellä vai 3x2,5 mm2 paksulla yksisäikeisellä kaapelilla, jos ei tuota lainauksen kaapelia löydy...?

Juuri perjantaina sähkömiehen kanssa suunniteltiin samaa asiaa. 1,5mm2 kaapeli kestää n.2300w eli jos syöttö on 10A sulakkeen kautta niin ei ole ongelmaa. Mutta jos halutaan ottaa maksimi eli 16A niin silloin pitää olla tuo 2,5mm2. Hänen mielestään tuo jäykkäkin menee jos se on hyvin kiinni eikä ole jyrkkiä taitoksia mutta ainakin itsellä niitä on hankala vältää joten mennään monisäikeisellä kumikaapelilla. Sähkärille jäi hommaksi hankkia se kaapeli, loppuviikosta se sitten selviää löysikö se sitä. Ei ollut kyllä erikseen puhetta monisäikeisestä vs. hienosäikeisestä mutta katsotaan nyt mitä se on hommannut...

Sähkäri alkoi tekemään tuota keskusta mutta meinasi ettei voi toimia ilman erotusmuuntajaa jos syöttö on normaalilla pistokkeella (suko), menee kuulemma napaisuus ristiin ja vehkeet ei toimi kunnolla? Liittyy varmaankin siihen vaihtoreleeseen jossa vaihe ja nolla pitää olla oikein päin Sinänsä ei olisi ongelma laittaa mutta hinta alkoi hirvittämään - 1500w maksaa n.300€ ja tehon kasvaessa tuplaantuu ja jopa triplaantuu. Vaihtoehtona olisi laittaa a) pelkkiä pistorasioita ilman keskusta b) pelkkä invertterisyöttö ja vain akkulaturi lataamaan maasähköllä tai c) agrekaattisyöttö kiinteästi. Mutta kun haluaisi sen automaattisen releen...

Miten olette ratkaiseet asian? Onko teillä asia hoidettu jotenkin näennäisesti sillä "sinisellä pistokkeella" jossa napaisuus ei voi kääntyä?

haaveilija kirjoitti: 1,5mm2 kaapeli kestää n.2300w eli jos syöttö on 10A sulakkeen kautta niin ei ole ongelmaa. Mutta jos halutaan ottaa maksimi eli 16A niin silloin pitää olla tuo 2,5mm2. Hänen mielestään tuo jäykkäkin menee jos se on hyvin kiinni eikä ole jyrkkiä taitoksia Ei ollut kyllä erikseen puhetta monisäikeisestä vs. hienosäikeisestä

Googlailin tässä aamulla ja samaan tulokseen pääsin, 10A -> 1,5 mm2 ja 16A ->2,5 mm2. Eräs sähköliikkeen kaveri, jolta kysyin, sanoi nyrkkisäännöksi 1,5 valaisimille ja 2,5 pistorasioille... Aikalailla asiassa taisi olla. Jäykkään, monisäikeiseentai hienosäikeiseen bussissa hän ei ottanut kantaa.

Se mitä olen itse hyllyjä kolunnut muutamassa paikassa näyttää siltä, että muovikuorisessa saa monisäikeistä 1,5 mm2 kaapelina (on hieman joustavampaa, kuin yksisäikeinen) ja kumikuoriset taas ovat aina hyvin joustavia ja hienosäikeisiä.

Kiitokori on vetänyt autoni alkuperäisen johdotuksen 1,5 mm2 monisäikeisellä ja hyvin on kestänyt 25 vuotta. Nyt tulevassa uudessa käytössä virran kulutus tosin voi silloin tällöin ylittää tuon 10A maasähköllä käytettäessä. Voisin tietysti vetää uudet linjat 2,5 mm hienosäikeisellä, mutta se ei paljoa auta, kun auton läpi tulee maasähkö 1,5 mm2 kaapelilla.

Pitäisiköhän tuohon keskuksesta auton 230V linjaan lisätä 10 A automaattisulake, joka laukaisee linjat pimeiksi, kun 10A ylitetään...? Se opettaisi käyttäjiä käyttämään vain sopivaa määräälaitteita kerrallaan

haaveilija kirjoitti:meinasi ettei voi toimia ilman erotusmuuntajaa jos syöttö on normaalilla pistokkeella (suko), menee kuulemma napaisuus ristiin ja vehkeet ei toimi kunnolla? Liittyy varmaankin siihen vaihtoreleeseen jossa vaihe ja nolla pitää olla oikein päin

Höh, minä en ymmärrä, mutta toivottavasti joku täällä ymmärtää ja selittää meillekin Minulla maasähkö tulee vanhemman "lohkolämmitinmallisen" pistokkeen kautta, jolloin napaisuus siinä on aina samoin, mutta töpseli seinässä voi olla kummin päin vain.

Sitten virta menee releelle sekä vaihe että 0-johdosta, jolloin rele vetää, kun maasähkö kytkeytyy. Kun rele on vetänyt, maasähkö menee auton verkkoon. Kun maasähkö katkeaa, invertteri jatkaa syöttöä. Olen testannut järjestelmää vasta loisteputkilampulla ja induktioliedellä. Ne ainakin toimivat maasähköllä hyvin ja liesi invertterillä huonosti

En ole testannut pistokkeen tarkoituksellista toisin päin kääntämistä - mutta mitä siinä voi tapahtua?

Joe Cool kirjoitti:En ole testannut pistokkeen tarkoituksellista toisin päin kääntämistä - mutta mitä siinä voi tapahtua?

Sitä minäkään en ymmärrä
Jotain se höpisi siitä että keskus on ns. kiinteä asennus ja silloin asialla on merkitystä. Jos ois tosiaan vedelly vain pistorasioita ns. roikalla niin ongelmaa ei olisi.
Pitääköhän sähkömiehen suhteen tehdä sama kuin katsastuskonttorille, vaihtaa jos ei tee niin kuin toivotaan

Edit: Eli perustuu kuulemma siihen että keskus on kiinteä asennus jossa vaihe ja nolla pitää olla oikein päin. Eli normaalilla suko pistokkeella ei saa syöttää kiinteää keskusta. Omasta mielestäni tuo ei ole kiinteä asennus, onhan bussi liikkuvaa sorttia muutenkin joten homma hoidetaan siten että "täydennän" itse rakennetta näiltä osin myöhemmin kun tarkastukset ja katsastuksen on tehty Siihen asti mennään "roikka-asennuksella".

Minä kyllä vähän ihmettelen miksi pitää kehitellä itse keskuksia joiden tehtävä on sama kuin tuollaisen invertteri-laturi-UPS yhdistelmän. Kumminkin joutuu ostaan invertterin, laturin ja UPSin erikseen, tekemään töitä paljon ja lopputulos voi olla itse tehdyssä huonompi ja varmasti kalliimpi. Eikös tää sähkönsyöttö ole yksinkertaisimmillaan paras ja helppokäyttöisin? Ehdotan tällaista keulasta valaisimelle asti:

1. keulaan sisäänottotöpseli, semmonen lämmitysroikalla toimiva pistoke
2. Pistokkeelta sisälle kumikaapelilla johon heti pistorasia, vähän niinkuin auton sisätilalämppäri tähän asti
3. Pistorasialta invertterille jossa on sisäänrakennettu laturi
4. Invertteriltä vikavirtasuojalle ja sulakkeelle
5. Vikavirtasuojalta "runkolinjalle" jossa lamput ja pistorasiat.
6. Runkolinja sitten kiinteästi autoon kuka mitenkin. Tarkastus pitää tehdä tähän linjaan.

Mikä voisi tulla ongelmaksi. Tässähän yhdistellään vain töpsöleitä kaksi kappaletta. Onko niissä mitään vaaraa? Jos haluaa käyttää agrekaattia, on kumminkin parhaaksi ratkaisuksi osoittautunut pitkä kelaroikka ja nokkakärryt jolla on viety agre livantiiraan ojan pohjalle päpättämään. Se sitten sieltä syöttää auton keulaan. Jos nyt sitten autossa kulutetaan erityisen paljon virtaa niin laittaa voimavirtakeskuksen ja jos arveluttaa invertterin läpi antaa mennä 16A niin tekee ensimmäisestä sisäpistokkeesta kaksiosaisen jolta suurimman kuluttajan virta viedään. Invertteri ei kuiteskaan jaksa tuottaa siihen linjaan 16A tehoa ajon aikana.

Onks tollasia invertteri-laturi yhdistelmiä, jotka antais puhdasta siniaaltoo..?
Lisäks pitäis olla vähintään 1500w. Jos tollasia edes on, ni taitaa hinta olla aika mukava...

En kyllä ole nähnyt puhtaalla siniaallolla tuollaisia, tai jaa, olen mutta hinta oli jotain 1500-2500e joten en kuluttanut aikaani niihin tutustumalla . Ite ratkaisin probleeman laittamalla kaksi invertteriä , toiseksi pieni siniaaltoinvertteri kokonaan erilleen muista systeemeistä ja sellainen 300/500w ei ole kallis jolla joku taulutelkkari tai kannettava toimii. Kustannustehokas paketti syntyy näin. Aika harva laite tarvii puhdasta joten yksi töpseli siinä riittää.