Kylähullut Kulkurit

Noitahan autoja on jokunen samalla umpiolla, että onkohan joku tehnyt xenonhyväksytyt umpiot? Kun on ilmajousitettu auto ja valojen pesuri niin olisi vain bolt-on nuo xenon...

Vähän samaa aihetta yritän kysyä.
Miksi näitä pieniä tuikkuja kutsutaan joita uusissa busseissa on käytössä. Niitä on näköjään myös joissain Scanian kuorma-autoissakin. Mutta tosiaan mitä ne on ja mistä niitä saa. Ja kuka niitä saa käyttää? - onks nuo niitä Xenon valoja. Niissäkö on jotain rajoituksia?

Hä?

esimerkki:
http://commons.wikimedia.org/wiki/File: ... r-lyon.jpg

- ilari

Phase7 kirjoitti:mistä niitä saa

Joskus katselin Hellan katalogia, bi-xenon 24 V, osanumero 1AL 009 997-041

http://hella-online.code-x.de/uploads/a ... erENTT.pdf

Sisun keulalla noita on käytetty ja tollaset on tulossa omaankin, tavallisena halogeenina tosin

Täältä niitä saa: http://www.meronet.com/catalog/index.ph ... rers_id=26

Kaasupurkausvalot vaativat ajoneuvolta, lampumpesimet, (automaatisen) korkeuden säädön, ja hyväksytyt umpiot. Ei muuta!

Jos teet uusiksi keulaa, niin laita xenonien rinnalle halogen-valot pitkille valoille. Bi-xenoneissa valojen siirtyminen lyhyiltä pitkille on hidas operaatio.

Polttimot vaihdetaan n. 7 vuoden välein. Väristä näkee kun polttimo alkaa hiipumaan. Ja pimeällä valotehosta.

Minä en ole laittamassa uutta keulaa, pelkästään olisi kiva saada nykyisten tilalle xenon. Lisäpitkät löytyy jo nyt, ja varmaan laittaisin yhdet lisät lisää jos poistan alkuperäiset H4, laitan niihin vain lyhyet.

Ja ilmajousitteisessa autossa ei tarvitse olla korkeudensäätö, kun jousitus hoitaa sen.

[Volvo B57] kirjoitti:Jos teet uusiksi keulaa, niin laita xenonien rinnalle halogen-valot pitkille valoille. Bi-xenoneissa valojen siirtyminen lyhyiltä pitkille on hidas operaatio.

Polttimot vaihdetaan n. 7 vuoden välein. Väristä näkee kun polttimo alkaa hiipumaan. Ja pimeällä valotehosta.

Missä bi-tseenoneissa on hijas vaihto?
Jälkiasennus H4 -sarjoissa on liikkuva pää joten vaihto kestää alle silmän räpäyksen. Myös oikeat bi-xenonit jossa siirtyy linssin takana oleva "suljin" on nopea vaihto pitkille ja takaisin. Kuten myös BI-xenon sanan varsinaisessa merkityksessä, eli H1 valoissa joissa lyhyt jää palamaan omaan umpioon ja pitkän umpioon syttyy toinen polttimo, kuten omassa pikkuautossa, silloin ei pitkän "hidas" syttyminen haittaa.

Ymmärränkö mä tän asetuksen oikein, eli näissä meidän vehkeissä ei iän puolesta tartte olla pesureita eikä korkeudensäätöä Xenonneille?
http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/E1446C83 ... 200604.pdf

Siltähän tuo teksti näyttäs

Ajoneuvohallintokeskus muistuttaa, että xenonajovaloilla
on aina oltava pesulaite. Tämä koskee
luonnollisesti myös jälkiasennettavia xenon-ajovaloja
– ei koske kuitenkaan erillisiä kaukovaloja tai lisäkaukovaloja.

Reddewil kirjoitti:

[Volvo B57] kirjoitti:Jos teet uusiksi keulaa, niin laita xenonien rinnalle halogen-valot pitkille valoille. Bi-xenoneissa valojen siirtyminen lyhyiltä pitkille on hidas operaatio.

Polttimot vaihdetaan n. 7 vuoden välein. Väristä näkee kun polttimo alkaa hiipumaan. Ja pimeällä valotehosta.

Missä bi-tseenoneissa on hijas vaihto?
Jälkiasennus H4 -sarjoissa on liikkuva pää joten vaihto kestää alle silmän räpäyksen. Myös oikeat bi-xenonit jossa siirtyy linssin takana oleva "suljin" on nopea vaihto pitkille ja takaisin. Kuten myös BI-xenon sanan varsinaisessa merkityksessä, eli H1 valoissa joissa lyhyt jää palamaan omaan umpioon ja pitkän umpioon syttyy toinen polttimo, kuten omassa pikkuautossa, silloin ei pitkän "hidas" syttyminen haittaa.

Mulla S-mepessä ja Volvo V70 molemmissa on bi-ksenonit ja (lisä)kaukovalona umpiossa on halogen-polttimo. Mepessä on kääntyvät osat, jotka säätävät valokuviota nopeuden ja valokatkaisimen mukaan. Tekniikka on kopioitu varmaan Citroën DS:stä.

Luin MB-autotekniikan kirjasta sen että ksenonin syttymisvaiheen kromaattiset värivirheet ja hitaus kompensoidaan noilla lisähalogeeneilla. Samalla saadaan aito flash-valo, joka säästää ksenonien polttimoita. Volvossa näkee selvästi kun ksenonit vaihtavat pitkille - hitaasti. Perinteiset halogeenit syttyvät paljon ripeämmin antamaan valoa. Mepessä tätä efektiä ei ole havaittavissa.

[Volvo B57] kirjoitti:

Reddewil kirjoitti:

[Volvo B57] kirjoitti:Jos teet uusiksi keulaa, niin laita xenonien rinnalle halogen-valot pitkille valoille. Bi-xenoneissa valojen siirtyminen lyhyiltä pitkille on hidas operaatio.

Polttimot vaihdetaan n. 7 vuoden välein. Väristä näkee kun polttimo alkaa hiipumaan. Ja pimeällä valotehosta.

Missä bi-tseenoneissa on hijas vaihto?
Jälkiasennus H4 -sarjoissa on liikkuva pää joten vaihto kestää alle silmän räpäyksen. Myös oikeat bi-xenonit jossa siirtyy linssin takana oleva "suljin" on nopea vaihto pitkille ja takaisin. Kuten myös BI-xenon sanan varsinaisessa merkityksessä, eli H1 valoissa joissa lyhyt jää palamaan omaan umpioon ja pitkän umpioon syttyy toinen polttimo, kuten omassa pikkuautossa, silloin ei pitkän "hidas" syttyminen haittaa.

Mulla S-mepessä ja Volvo V70 molemmissa on bi-ksenonit ja (lisä)kaukovalona umpiossa on halogen-polttimo. Mepessä on kääntyvät osat, jotka säätävät valokuviota nopeuden ja valokatkaisimen mukaan. Tekniikka on kopioitu varmaan Citroën DS:stä.

Luin MB-autotekniikan kirjasta sen että ksenonin syttymisvaiheen kromaattiset värivirheet ja hitaus kompensoidaan noilla lisähalogeeneilla. Samalla saadaan aito flash-valo, joka säästää ksenonien polttimoita. Volvossa näkee selvästi kun ksenonit vaihtavat pitkille - hitaasti. Perinteiset halogeenit syttyvät paljon ripeämmin antamaan valoa. Mepessä tätä efektiä ei ole havaittavissa.

Nyt on pakko myöntää tietämättömyyteni, eli jos marsussa on oikesta 4x ballist ja niihin pallukat, niin jo. Mutta esim. uusissa penareissa ja marsuissakin, lottoisin, on yks ja ainoa umpio lyhkäsille ja pitkille, jossa vaan suljinta liikutetaan se 3-4mm. Penarissa siinä "vanhassa" pitkässä sitten killittää hajavalo lyhkäsen tseenonista tai sitten uuvessa 3-sarjassa tämä hieno keksintö kuin risteysvalo, mikä on taas marsussa sumari... Tiijä sitten näistä, mutta kaikkee on ja kaikkee pitää olla