Scania 93 kirjastoauto
Re: Scania 93 kirjastoauto
Ei se tilanne onneksi ole niin paha miltä se äkkiä katsottuna näyttää.
Mulla on täällä usita naapureita, ruutukaava-aluella kun asutaan.
Vastapäinen kaveri rohkaisi minua auton hankinnassa ja sanoi että kyllä metalli töistä aina selvitään.
Opetti mulle hitsaamisen salat ja autoi alkuun kaikessa mahdollisessa, lainasi työkaluja, toi tarvikkeita (metallimies kun on) ja oli talkoissa.
Tuo meidän tontin toisella sivulla asustava naapuri kertoili että hän on monesti meinannut laittaa samanmoisen projektin pystyyn. Samalta kaverilta on saatu hyviä neyvoja hän taas touhuilee raskaan kaluston kanssa.
Tuossa vinosti vastapäätä asustelee kaveri joka touhuaa CAD-hommien kanssa. Sieltä olen saanut piirrustusapua.
Tuossa vinosti vastapäätä (toiseensuuntaan) asustelee vanhempi herrasmiesi joka harrastaa autoja.
Sillä on pari "käyttöautoa" ainakin yksi joku 50 luvun jenkki ja pieni punainen hienosti entisöity traktori,
sitten lumitöitä varten sillä on semmoine perus Nuffild mallia "pieni".
Tämän kaverin kannssa ei pahemmin olla oltu jutuissa (johtunee kait ikäerosta) kovasti tuntuu seurailevan homman etenemistä. Kommentteja ei ole tullut mihinkään suuntaan.
Niin tuolla kadunpäässä on viellä yksi mukava tyyppi se käy aina katsomassa miten homma etenee, tekee mukavia ehdotuksia että tuon vois tehdä noin jatuon... sitten se autelee aina kaikissa pikkujutuisa.
Jos olette katsoneet sarjaa Sisko ja sen veli, niin siitä tuli mieleen yksi juttu.
Se menee jotenkin näin.
"Sisko" istui rappusilla ja söi appelssiineja jotka se oli tuonut kaupasta.
Ensimmäinen oli aivan pilaantunut ja tämän huommattuan tokaisi.
Hienoa että tämä ensimmäinen oli pilalla, tämä antaakin lupaukin sitten sitä että loput onkin erinomaisia.
Mulle on tainnut käydä just niin.
Mulla on täällä usita naapureita, ruutukaava-aluella kun asutaan.
Vastapäinen kaveri rohkaisi minua auton hankinnassa ja sanoi että kyllä metalli töistä aina selvitään.
Opetti mulle hitsaamisen salat ja autoi alkuun kaikessa mahdollisessa, lainasi työkaluja, toi tarvikkeita (metallimies kun on) ja oli talkoissa.
Tuo meidän tontin toisella sivulla asustava naapuri kertoili että hän on monesti meinannut laittaa samanmoisen projektin pystyyn. Samalta kaverilta on saatu hyviä neyvoja hän taas touhuilee raskaan kaluston kanssa.
Tuossa vinosti vastapäätä asustelee kaveri joka touhuaa CAD-hommien kanssa. Sieltä olen saanut piirrustusapua.
Tuossa vinosti vastapäätä (toiseensuuntaan) asustelee vanhempi herrasmiesi joka harrastaa autoja.
Sillä on pari "käyttöautoa" ainakin yksi joku 50 luvun jenkki ja pieni punainen hienosti entisöity traktori,
sitten lumitöitä varten sillä on semmoine perus Nuffild mallia "pieni".
Tämän kaverin kannssa ei pahemmin olla oltu jutuissa (johtunee kait ikäerosta) kovasti tuntuu seurailevan homman etenemistä. Kommentteja ei ole tullut mihinkään suuntaan.
Niin tuolla kadunpäässä on viellä yksi mukava tyyppi se käy aina katsomassa miten homma etenee, tekee mukavia ehdotuksia että tuon vois tehdä noin jatuon... sitten se autelee aina kaikissa pikkujutuisa.
Jos olette katsoneet sarjaa Sisko ja sen veli, niin siitä tuli mieleen yksi juttu.
Se menee jotenkin näin.
"Sisko" istui rappusilla ja söi appelssiineja jotka se oli tuonut kaupasta.
Ensimmäinen oli aivan pilaantunut ja tämän huommattuan tokaisi.
Hienoa että tämä ensimmäinen oli pilalla, tämä antaakin lupaukin sitten sitä että loput onkin erinomaisia.
Mulle on tainnut käydä just niin.
Scania 93 vm 90
- Lahti32
- Vapaaherra
- Viestit: 4280
- Liittynyt: 03 Helmi 2005 09:05
- Truck: Jäämeri Express
- Location: Lumijoki
Re: Scania 93 kirjastoauto
Olisitpa vanhan Volvon omistaja niin kääntäsi niin päin että pakoputki sovittelee savunsa siitä kaariportista sisään
ja siihen kertomaan et nää mahurit ei kestä seisottamista, pitää viikon välein laittaa käyntiin, ja ei oikein raski moottorilämmittimiä käyttää kun menee paljon sähköä noin ison koneen lämmittämiseen, sit kysys rupeisko arvon naapuri lainaa roikkaa 


Tulevaisuus on sähköinen
Re: Scania 93 kirjastoauto
Tere tulemax.jone-51k kirjoitti:Jospa käymmä Ristolla kahveella. Voisi naapirun jampan pumppu sytkyttä hieman extraa kun 100 bussia savuaa kulmillaSanoaan vaan että kyseessä on perus kk-tapaaminen. Tätä on tiedossa lisää joka kuukausi
Kahvia löytyy ja tuoretta pullaakin (jos tuotte tullessanne). Jos on semmoinen hieno "navi härveli"
niin siihen osoitteeksi Haapatie 8, paikkakunta näkyy noista mun tiedoista.
Tuo on lyhyt päättyvä katu, siinnä on peni kääntöpaikka, en ole kokeillut miten Bussi siinnä taittuu.
Meidän pihalle voi just saada toisen mahtuun jos on tarkka kuski.
Tuo Haapatie lähtee Harjutiestä ja siihen kyllä kadunvarteen menee varmaan kymmenkunta Bussia, ja siitä pääsee ajamaan suoraan "läpi" siitä kulkee joitain koululaisvuorojakin.
(monet karttasoftat väittää virheellisesti että osa kadusta on kevyenliikenteen väylää,
mutta kyllä se on samanlaista tietä)
Sitten joutuu kyllä kävelemään sen neljä talon matkaa, ja Bussia ei saa naapurin eteen (pah) mutta kavit keitän tulee sitten isolla, tai pienellä autolla.
Kotona ollaan viikonloppuisin melkein aina ja arkisin 17:00 jäleen.
Talon tunnistaa melko helposti pihalla olevasta "maamerkistä".
Scania 93 vm 90
-
- Kippari
- Viestit: 53
- Liittynyt: 23 Marras 2007 11:10
- Truck: kutter deca 320
- Location: Joensuu
Re: Scania 93 kirjastoauto
Suomi on maa jossa kateus voittaa kiimankin kun oikein sattuu... Olen luullut että minulla on ainoa tuon tyyppinen naapuri, mutta on niitä näköjään muuallakin. Itse olen huomannut, että silloin kun et omista mitään mitä muut voisi kadehtia, niin kavereita ja selkääntaputtelijoita riittää, mutta asiat voi muuttua nopeasti päälaelleen ilman että ymmärrät edes syytä.
Kerron lohdukkeeksi pätkän omaa tarinaa...
Rakensimme talon vuosituhannen vaihteessa pienelle kylälle Joensuun kupeeseen. Kaikki kyläläiset toivottelivat tervetulleeksi ja "kyläilijöitä" riitti välillä riesaksi astikin. Seuraavana vuonna rakensimme tallin rungon, ja silloisesta taloudellisesta tilanteesta johtuen talli seisoikin puolivalmiina pari vuotta samalla kun tein töitäni vuokrahallissa 50km päässä kotoa, ja välillä vieraankin palveluksessa mitä milloinkin sattui olemaan. Ajelimme vanhoilla autoilla ja ulospäin varmaankin näytti jopa vähän köyhältä.
Sitten saimme riittävästi rahaa kokoon tallin loppuun rakentamista varten ja edelleen seinien potkijoita riitti. Tallin valmistuttua muutin sitten onnellisena vuokrahallista omiin tiloihin ja kaikki näytti olevan hyvin.
Töiden lisääntymisestä ja kuljetustarpeesta johtuen ostin 2005 uuden vw transporter pakettiauton. Yllätyksekseni kyläilijöitä rupesi olemaan vähemmän, mutta samalla kuulin itsestäni juoruja kyläläisiltä jotka edelleen kävivät.
Vuonna 2006 vaimoni käytössä ollut opel omega rupesi osoittamaan väsymisen merkkejä ja päätimme hankkia pari vuotta vanhan diesel auton (tdi farkku golf).
Tämän seurauksena aloin saada olla jo melkolailla rauhassa ja lähinnä pari kaveria kävi silloin tällöin.
Saman vuoden aikana teimme myös tontin ympäri tien johon kysyin luvan lähinaapureilta ja ympäristövirastosta. Tietä tehdessämme viime joulun alla poltin pihassa kuormalavoja. Vuoden vaihteen jälkeen puhelin soi ja ympäristövirastosta ilmoittivan valituksen tulleen renkaiden ja öljyjen poltosta ja ralliradan teosta asutusalueelle. No tien kerroin olevan aikaisemmin sovitun mukainen eika mikään rallirata vaikka siinä joskun kilpuria kokeilenkin, mikä on sallittua suljetussa pihassa meluaikojen puitteissa. Öljyjä en tunnustanut polttaneeni, ja ympäristöviraston mies kävi asian toteamassakin, ja samalla kehui hyvintehdystä tiestä, ojat ja kaikki. Samalla valittaja oli ilmoittanut minun pitävän korjaamoa autotallissa. Missä onkin oikeassa, onhan tämä minun autotalli (120m2) ihan virallisesti teollisuuskiinteistö myös kunnan papereissa, joten se oli myös ok. Myös väitettyjä muita ympäristörikoksia joita valittaja oli väittänyt täällä tehtävän ei voitu toteen näyttää kun niitä ei ollut tapahtunut.
Tästä opin että aina on oltavan askeleen edellä ja tehtävä hommat juuri lain kirjaimen mukaan, niin valituksilta putoaa pohja heti alkuunsa
Tämä valittaja ei mielestäni ole minulle edes naapuri kun välimatkaa on lähes kilometri....
Syksyllä 2007 hankin sitten tuon kulkurin aihion pihalle ja siitä eteenpäin olenkin jutellut lähinnä koiralle kahvitunnilla. Syykin selvisi kun viime viikolla utelias naapuri tuli kyselemään mitä se maksoi. Kun en kertonut suoraan, niin kysyi saako sen 50 Ke. Sanoin että saa... En viittinyt oikaista, että kymmenesosa siitäkin riittää...
Eli eikun "häntä pystyyn" ja projektia eteen päin. Rakkikoirat räksyttää ja karavaani eikun kulkee!!!
Kerron lohdukkeeksi pätkän omaa tarinaa...
Rakensimme talon vuosituhannen vaihteessa pienelle kylälle Joensuun kupeeseen. Kaikki kyläläiset toivottelivat tervetulleeksi ja "kyläilijöitä" riitti välillä riesaksi astikin. Seuraavana vuonna rakensimme tallin rungon, ja silloisesta taloudellisesta tilanteesta johtuen talli seisoikin puolivalmiina pari vuotta samalla kun tein töitäni vuokrahallissa 50km päässä kotoa, ja välillä vieraankin palveluksessa mitä milloinkin sattui olemaan. Ajelimme vanhoilla autoilla ja ulospäin varmaankin näytti jopa vähän köyhältä.
Sitten saimme riittävästi rahaa kokoon tallin loppuun rakentamista varten ja edelleen seinien potkijoita riitti. Tallin valmistuttua muutin sitten onnellisena vuokrahallista omiin tiloihin ja kaikki näytti olevan hyvin.
Töiden lisääntymisestä ja kuljetustarpeesta johtuen ostin 2005 uuden vw transporter pakettiauton. Yllätyksekseni kyläilijöitä rupesi olemaan vähemmän, mutta samalla kuulin itsestäni juoruja kyläläisiltä jotka edelleen kävivät.
Vuonna 2006 vaimoni käytössä ollut opel omega rupesi osoittamaan väsymisen merkkejä ja päätimme hankkia pari vuotta vanhan diesel auton (tdi farkku golf).
Tämän seurauksena aloin saada olla jo melkolailla rauhassa ja lähinnä pari kaveria kävi silloin tällöin.
Saman vuoden aikana teimme myös tontin ympäri tien johon kysyin luvan lähinaapureilta ja ympäristövirastosta. Tietä tehdessämme viime joulun alla poltin pihassa kuormalavoja. Vuoden vaihteen jälkeen puhelin soi ja ympäristövirastosta ilmoittivan valituksen tulleen renkaiden ja öljyjen poltosta ja ralliradan teosta asutusalueelle. No tien kerroin olevan aikaisemmin sovitun mukainen eika mikään rallirata vaikka siinä joskun kilpuria kokeilenkin, mikä on sallittua suljetussa pihassa meluaikojen puitteissa. Öljyjä en tunnustanut polttaneeni, ja ympäristöviraston mies kävi asian toteamassakin, ja samalla kehui hyvintehdystä tiestä, ojat ja kaikki. Samalla valittaja oli ilmoittanut minun pitävän korjaamoa autotallissa. Missä onkin oikeassa, onhan tämä minun autotalli (120m2) ihan virallisesti teollisuuskiinteistö myös kunnan papereissa, joten se oli myös ok. Myös väitettyjä muita ympäristörikoksia joita valittaja oli väittänyt täällä tehtävän ei voitu toteen näyttää kun niitä ei ollut tapahtunut.
Tästä opin että aina on oltavan askeleen edellä ja tehtävä hommat juuri lain kirjaimen mukaan, niin valituksilta putoaa pohja heti alkuunsa

Tämä valittaja ei mielestäni ole minulle edes naapuri kun välimatkaa on lähes kilometri....

Syksyllä 2007 hankin sitten tuon kulkurin aihion pihalle ja siitä eteenpäin olenkin jutellut lähinnä koiralle kahvitunnilla. Syykin selvisi kun viime viikolla utelias naapuri tuli kyselemään mitä se maksoi. Kun en kertonut suoraan, niin kysyi saako sen 50 Ke. Sanoin että saa... En viittinyt oikaista, että kymmenesosa siitäkin riittää...

Eli eikun "häntä pystyyn" ja projektia eteen päin. Rakkikoirat räksyttää ja karavaani eikun kulkee!!!
- pupetti
- Rattimajuri
- Viestit: 230
- Liittynyt: 04 Joulu 2007 16:25
- Truck: mercedes-benz
- Location: Vaasa/ muu suomi
Re: Scania 93 kirjastoauto
No juuri tätä lähinnä tarkoitin. Itsellä on kokemusta sen verran noista kateellisista valittajista että niistä saisi aika helposti ohje kirjasen tehtyä, että miten menetellä kun viranomaisilta tulee kyselyjä ja/tai tulevat koti käynnille.
Mutta tähän mennessä on itsellä kaikki ollut niinkuin on pitänytkin, eikä moitteita ole tullut.
Nykyään kun asumme vuokralla kunnan omistamassa rivarissa josta olemme vuokranneet yhden kolmion sekä viereisen yksiön, ei lähinaapureitten kanssa ole ollut mitään onkelmia.
Ei ainakaan sellaisia että niistä olisi välit mitenkään tulehtuneet, ja melkein joka päivä tulee oltua juttusissa naapureitten kanssa.
Mutta silloin kun muutimme tänne, tarkoituksenamme ostaa omakotitalo, muutimme ensin siihen taloon vuokralle koska myyjä ei yksin voinut päättää sen myynnistä.
No kun oli melkein puolivuotta mennyt eikä myyjä ollut saanut muita omistajia suhtautumaan myönteisesti siihen kauppahintaan jonka olin talosta jättänyt, päätimme sitten vetäytyä kaupasta.
No tähän päätökseen vaikutti eniten sellainen nuori kaveri joka osti siittä naapurista talon tontteineen, ja kun siihen talon pihaan kulki tie tämän nuorukaisen omistaman tontin kautta, jossa oli kyllä se rasite olemassa, niin ei oikein innostanut jäädä taistelemaan siitä että kuka sinne meille saa tulla kylään,tietä pitkin joka kulki hänen omistamansa tontin kautta.
Ja vaikkakin siinä se rasite oli ja on vieläkin, ja tulee olemaan vielä kauan. Niin kyttäsihän tuo, varsinkin silloin kesäisin kun tuli eräs kaveri vanhalla asunto-autolla kylään, tai kun eräänä iltana tuotiin pihaan rekanveturi, jonka aamulla vein sitten eteenpäin.
Mutta se "niitti" oli kuitenkin se kun talon omistajan (nainen) miehen isällä (85v) oli lupa käydä tontilla olevalla mansikkamaalle, ja hän kävikin kesä-aamuisin, kun mansikat olivat kypsiä, niitä sieltä itselleen keräilemässä. No onneksi kävi koska se mansikkamaa oli todella suuri, ja kerran sitten päätimme katsoa että kauanko kestää kun kaikki mansikat sieltä poimii, ja paljonko sieltä tulee. Tuloksena oli 9 tuntia ja 40+45 litraa mansikoita, eli kahdelta henkilöltä koko päivä ja 90 litraa.
Eikä muuten enää toiste sitä tehty, enkä ihan heti aio mennä mistään keräämään mansikoita, paitsi kaupasta.
No tämä nuori naapuri sitten eräänä aamuna tuli ja kysyi että olemmeko antaneet sille ukolle luvan kävellä HÄNEN tiellään? Johon minä tokaisn ettei se tie ollut yksin hänen, vaan mikäli tulemme ostaneeksi talon sen käyttö on oikeutettua myös meille, ja koska se oli ja on ainoa tie mistä sinne pihaan pääsee, niin hänellä ei ole varaa sen käytöstä rutista millään lailla, tai millään oikeudella.
Kunnalta kysyin mahdollisuutta rakentaa sinne pihaan toisen reitin, ja vastaus oli kielteinen, joten se siittä. Mutta tuota nuorta kaveria häiritsi ylettömästi se kun meille tuli joku kylään, vaikka vain kävellen.
Nykyään sen talon omistaa lääkäri/asentaja pariskunta jotka ensi töikseen tekivät taloon melkein 50 tonnin rempan, ja ostivat talon loppujenlopuksi halvemmalla kuin mitä me siitä tarjosimme.
Mutta se ei harmita laisinkaan vaan lähinnä se että on olemassa sellaisia henkilöitä jotka eivät soisi toisille mitään mahdollisuutta omistaa muuta kuin vaatteet päällään, ja sitten kun jotakin yrittää töikseen tehdä saadakseen perheelle sellaisen toimeentulon ettei tarvitse nälkää nähdä, niin silloin tyrmätään tällainen henkilö täysin, ja yritetään kaikin mahdollisin keinoin haitata normaalia elämää. Varsinkin he jotka ovat muuttaneet toiselta paikkakunnalta ja aloittelevat, tai ovat tuoneet mukanaan yrityksen jota pyörittävät kotona, oletettavasti tietävät mitä tarkoitan. Ja sellaisia henkilöitä jotka viitsivät valittaa toisen omaisuudesta tai sen hallinnasta, ovat mielestäni jotenkin sairaita mieleltään, ja useimmiten ovat senkaltaisia ihmisiä että eivät uskalla ottaa minkäänlaista riskiä elämässään. Tai edes ajatella aloittaa kaiken alusta jollakin muulla paikkakunnalla, kuten me teimme.
Mutta tällaisten ihmisten kanssa joutuu aina välillä tekemisiin, varsinkin jos ja kun harrastaa autoja, pieniä tai isoja, kerää jotakin vanhaa teknistä laitteistoa jonka säilytys näkyy myös naapureille, tai määrätyillä alueilla se että on töikseen tekemisissä "julkimoiden" kanssa, kuten jone varmaan tietää.
Itse en enää ole enkä luultavasti tulekkaan olemaan, heidän kanssaan tekemisissä kun satunnaisesti ja silloin tällöin, mutta se on jo toinen asia.
Ja pyydän anteeksi vuodatustani, mutta en mahda sille mitään että sisälläni kuohahtaa aina kun kuulee tuosta naapuri kateudesta, itse olen sen niin monta kertaa kokenut, enkä enää jaksa omalla kohdallani siitä välittää ja koitakin elää niin ettei sitten tule sanomista ainakaan viralliselta taholta, mihin on nykyään mitä parhaimmat välit. Enkä tällä nyt tarkoita pelkästään vaimoani, vaan yleensäkin viranomaisia. Terveisin: pupetti
Ja loppuun: perheen hallitukselta tullut toistaiseksi kielto ostaa "pientä" matkailu-autoa jos pituus on 12 metriä tai yli, joten joudun etsimään pienempää.
Syy: Ei mahdu pihaan (se on vain tekosyy,mielestäni)
Mutta tähän mennessä on itsellä kaikki ollut niinkuin on pitänytkin, eikä moitteita ole tullut.
Nykyään kun asumme vuokralla kunnan omistamassa rivarissa josta olemme vuokranneet yhden kolmion sekä viereisen yksiön, ei lähinaapureitten kanssa ole ollut mitään onkelmia.
Ei ainakaan sellaisia että niistä olisi välit mitenkään tulehtuneet, ja melkein joka päivä tulee oltua juttusissa naapureitten kanssa.
Mutta silloin kun muutimme tänne, tarkoituksenamme ostaa omakotitalo, muutimme ensin siihen taloon vuokralle koska myyjä ei yksin voinut päättää sen myynnistä.
No kun oli melkein puolivuotta mennyt eikä myyjä ollut saanut muita omistajia suhtautumaan myönteisesti siihen kauppahintaan jonka olin talosta jättänyt, päätimme sitten vetäytyä kaupasta.
No tähän päätökseen vaikutti eniten sellainen nuori kaveri joka osti siittä naapurista talon tontteineen, ja kun siihen talon pihaan kulki tie tämän nuorukaisen omistaman tontin kautta, jossa oli kyllä se rasite olemassa, niin ei oikein innostanut jäädä taistelemaan siitä että kuka sinne meille saa tulla kylään,tietä pitkin joka kulki hänen omistamansa tontin kautta.
Ja vaikkakin siinä se rasite oli ja on vieläkin, ja tulee olemaan vielä kauan. Niin kyttäsihän tuo, varsinkin silloin kesäisin kun tuli eräs kaveri vanhalla asunto-autolla kylään, tai kun eräänä iltana tuotiin pihaan rekanveturi, jonka aamulla vein sitten eteenpäin.
Mutta se "niitti" oli kuitenkin se kun talon omistajan (nainen) miehen isällä (85v) oli lupa käydä tontilla olevalla mansikkamaalle, ja hän kävikin kesä-aamuisin, kun mansikat olivat kypsiä, niitä sieltä itselleen keräilemässä. No onneksi kävi koska se mansikkamaa oli todella suuri, ja kerran sitten päätimme katsoa että kauanko kestää kun kaikki mansikat sieltä poimii, ja paljonko sieltä tulee. Tuloksena oli 9 tuntia ja 40+45 litraa mansikoita, eli kahdelta henkilöltä koko päivä ja 90 litraa.
Eikä muuten enää toiste sitä tehty, enkä ihan heti aio mennä mistään keräämään mansikoita, paitsi kaupasta.
No tämä nuori naapuri sitten eräänä aamuna tuli ja kysyi että olemmeko antaneet sille ukolle luvan kävellä HÄNEN tiellään? Johon minä tokaisn ettei se tie ollut yksin hänen, vaan mikäli tulemme ostaneeksi talon sen käyttö on oikeutettua myös meille, ja koska se oli ja on ainoa tie mistä sinne pihaan pääsee, niin hänellä ei ole varaa sen käytöstä rutista millään lailla, tai millään oikeudella.
Kunnalta kysyin mahdollisuutta rakentaa sinne pihaan toisen reitin, ja vastaus oli kielteinen, joten se siittä. Mutta tuota nuorta kaveria häiritsi ylettömästi se kun meille tuli joku kylään, vaikka vain kävellen.
Nykyään sen talon omistaa lääkäri/asentaja pariskunta jotka ensi töikseen tekivät taloon melkein 50 tonnin rempan, ja ostivat talon loppujenlopuksi halvemmalla kuin mitä me siitä tarjosimme.
Mutta se ei harmita laisinkaan vaan lähinnä se että on olemassa sellaisia henkilöitä jotka eivät soisi toisille mitään mahdollisuutta omistaa muuta kuin vaatteet päällään, ja sitten kun jotakin yrittää töikseen tehdä saadakseen perheelle sellaisen toimeentulon ettei tarvitse nälkää nähdä, niin silloin tyrmätään tällainen henkilö täysin, ja yritetään kaikin mahdollisin keinoin haitata normaalia elämää. Varsinkin he jotka ovat muuttaneet toiselta paikkakunnalta ja aloittelevat, tai ovat tuoneet mukanaan yrityksen jota pyörittävät kotona, oletettavasti tietävät mitä tarkoitan. Ja sellaisia henkilöitä jotka viitsivät valittaa toisen omaisuudesta tai sen hallinnasta, ovat mielestäni jotenkin sairaita mieleltään, ja useimmiten ovat senkaltaisia ihmisiä että eivät uskalla ottaa minkäänlaista riskiä elämässään. Tai edes ajatella aloittaa kaiken alusta jollakin muulla paikkakunnalla, kuten me teimme.
Mutta tällaisten ihmisten kanssa joutuu aina välillä tekemisiin, varsinkin jos ja kun harrastaa autoja, pieniä tai isoja, kerää jotakin vanhaa teknistä laitteistoa jonka säilytys näkyy myös naapureille, tai määrätyillä alueilla se että on töikseen tekemisissä "julkimoiden" kanssa, kuten jone varmaan tietää.
Itse en enää ole enkä luultavasti tulekkaan olemaan, heidän kanssaan tekemisissä kun satunnaisesti ja silloin tällöin, mutta se on jo toinen asia.
Ja pyydän anteeksi vuodatustani, mutta en mahda sille mitään että sisälläni kuohahtaa aina kun kuulee tuosta naapuri kateudesta, itse olen sen niin monta kertaa kokenut, enkä enää jaksa omalla kohdallani siitä välittää ja koitakin elää niin ettei sitten tule sanomista ainakaan viralliselta taholta, mihin on nykyään mitä parhaimmat välit. Enkä tällä nyt tarkoita pelkästään vaimoani, vaan yleensäkin viranomaisia. Terveisin: pupetti
Ja loppuun: perheen hallitukselta tullut toistaiseksi kielto ostaa "pientä" matkailu-autoa jos pituus on 12 metriä tai yli, joten joudun etsimään pienempää.

Skype: pupetti8
Mersu on hyvä myyränpelättimenäkin.
Mersu on hyvä myyränpelättimenäkin.
Re: Scania 93 kirjastoauto
Otan osaa kikkien kohtalotovereiden kohdalla jotka on joutuneet silmätikuksi
auton tai jonkun muun johdosta
Kyllä me tuon meidän naapurin kanssa samalle kadille mahdutaan, ja vähän on
ilmapiiri jo parantunut, tuskin meistä koskaa sydänystäviä tulee, mutta toivottavasti toimeen tullaan.
Tästä tuli melkoinen tunteiden purkaus, kun on muutkin joutuneet hieman ahtaalle.
Voisin kertoa monta "hauskaa" juttua miten meillä (minulla ja naapurillani) on erillainen näkemys miten asioita hoidetaan
mutta pari viellä kerron muut pidän omana "salaisuutenani"
Episodi 1.
Kunnan kirjeessä oli mainittu että:
"auton rakentaminen aiheuttaa melua ja estettistä haittaa"
Mulla on auton viereressä työpöytö jossa katkaisurälläkkä kiinni ja kruustukki ja jotain työkaluja.
Illalla kun hommat lopetan vetäisen siihen päälle pressun, tiedän ettei se mikään kaunistus ole.
Ajattelin etä kun se näkyy tielle niin se varmaan aiheuttaa sitä esteettistä haittaa joten
päätin siirtää tuon työpöydän auton eteen, jottei se näy minnekkään (paisi meidän keittiön ikkunasta).
Minun ja naapurini välissä on korkea pensasaita 2,5 - 3 metriä. Tuo työtaso tuli nyt lähelle tuota naapurin aitaa.
Suraavana päivänä naapuri kaatoi 2 metriä aitaa työpöydän kohdalta!!
Aita on naapurinpuolella joten homma on ihan ok.
Tuon homman tarkoitus oli varmaan pelastaa aidan sisällä kasvava pensaskataja.
Nyt siinnä aidassa on kahden metrin aukko ja keskellä kärsinyt kataja
Tiedän varmasti että kataja on ollut "hoitamattomana" 17 vuotta tuon aidan sisässä.
Katajassa ei ole yhtään vihreää ensimmäiseen kahteenmetriin.
Veikkauksia miten nopeasti tuo kataja elpyy kun se on nyt "pelastettu"
Työpöytä on uudelleen siirretty ja on nyt talon takana eikä näy naapureille.
Episodi 2.
Tuossa aimassa "vuodatuksessa" tuli kerrotta että ostin auton ilman heidän lupaansa.
Se on totta, tosin kaksiviikoa ennen naapurin rouva tuli juttusille, oli jostain kuullut aikeistani.
Kyseli kovasti onko totta, koska ostan, millainen se on, mitäkaikkea sinne tulee.....
Kerroin että "aihio", rempataan, sisustetaan... ja homman menee rutkasti aikaa.
Kaikki ok.
Naapurini mielestä minun olisi pitänyt saada heiltä lupa auton ostoon koska se näkyy myös heidän tontilleen.
Kun kyselin että eikö hänen pitäisi kysyä minulta kun hän rakentaa pihalleen Perkolan (siihen tarvitaan sijoituslupa)
Kasvihuoneen (ainakin sijoituslupa tarvitaan mahd. rakennulupa) tai kun talon päätyynsä rakentaa Terassin / Pation?
Vastaus
"Jokainen saa tontillaan tehdä mitä haluaa ei se kuulu muille."
Kun noita katselmuksia ym. järjestettiin kyselin noilta virkamiehiltä tarvitaanko noihin naapurin rakennelmiin luvat?
Ei kukaan anatnut suoraa vastausta, myönsivät kyllä että kai niihin pitäisi lupa hakea jos tarkkoja ollaan, mutta ei heidän tietääkseen ole haettu.
Kysyivät että meinaanko valittaa niistä?
En ole valittanut, eikä ne minua ole häirinneet.
Tämä vain "pienenä" yksityiskohtana miten me katsomme asioita eritavalla.
auton tai jonkun muun johdosta
Kyllä me tuon meidän naapurin kanssa samalle kadille mahdutaan, ja vähän on
ilmapiiri jo parantunut, tuskin meistä koskaa sydänystäviä tulee, mutta toivottavasti toimeen tullaan.
Tästä tuli melkoinen tunteiden purkaus, kun on muutkin joutuneet hieman ahtaalle.
Voisin kertoa monta "hauskaa" juttua miten meillä (minulla ja naapurillani) on erillainen näkemys miten asioita hoidetaan
mutta pari viellä kerron muut pidän omana "salaisuutenani"
Episodi 1.
Kunnan kirjeessä oli mainittu että:
"auton rakentaminen aiheuttaa melua ja estettistä haittaa"
Mulla on auton viereressä työpöytö jossa katkaisurälläkkä kiinni ja kruustukki ja jotain työkaluja.
Illalla kun hommat lopetan vetäisen siihen päälle pressun, tiedän ettei se mikään kaunistus ole.
Ajattelin etä kun se näkyy tielle niin se varmaan aiheuttaa sitä esteettistä haittaa joten
päätin siirtää tuon työpöydän auton eteen, jottei se näy minnekkään (paisi meidän keittiön ikkunasta).
Minun ja naapurini välissä on korkea pensasaita 2,5 - 3 metriä. Tuo työtaso tuli nyt lähelle tuota naapurin aitaa.
Suraavana päivänä naapuri kaatoi 2 metriä aitaa työpöydän kohdalta!!
Aita on naapurinpuolella joten homma on ihan ok.
Tuon homman tarkoitus oli varmaan pelastaa aidan sisällä kasvava pensaskataja.
Nyt siinnä aidassa on kahden metrin aukko ja keskellä kärsinyt kataja
Tiedän varmasti että kataja on ollut "hoitamattomana" 17 vuotta tuon aidan sisässä.
Katajassa ei ole yhtään vihreää ensimmäiseen kahteenmetriin.
Veikkauksia miten nopeasti tuo kataja elpyy kun se on nyt "pelastettu"
Työpöytä on uudelleen siirretty ja on nyt talon takana eikä näy naapureille.
Episodi 2.
Tuossa aimassa "vuodatuksessa" tuli kerrotta että ostin auton ilman heidän lupaansa.
Se on totta, tosin kaksiviikoa ennen naapurin rouva tuli juttusille, oli jostain kuullut aikeistani.
Kyseli kovasti onko totta, koska ostan, millainen se on, mitäkaikkea sinne tulee.....
Kerroin että "aihio", rempataan, sisustetaan... ja homman menee rutkasti aikaa.
Kaikki ok.
Naapurini mielestä minun olisi pitänyt saada heiltä lupa auton ostoon koska se näkyy myös heidän tontilleen.
Kun kyselin että eikö hänen pitäisi kysyä minulta kun hän rakentaa pihalleen Perkolan (siihen tarvitaan sijoituslupa)
Kasvihuoneen (ainakin sijoituslupa tarvitaan mahd. rakennulupa) tai kun talon päätyynsä rakentaa Terassin / Pation?
Vastaus
"Jokainen saa tontillaan tehdä mitä haluaa ei se kuulu muille."
Kun noita katselmuksia ym. järjestettiin kyselin noilta virkamiehiltä tarvitaanko noihin naapurin rakennelmiin luvat?
Ei kukaan anatnut suoraa vastausta, myönsivät kyllä että kai niihin pitäisi lupa hakea jos tarkkoja ollaan, mutta ei heidän tietääkseen ole haettu.
Kysyivät että meinaanko valittaa niistä?
En ole valittanut, eikä ne minua ole häirinneet.
Tämä vain "pienenä" yksityiskohtana miten me katsomme asioita eritavalla.
Scania 93 vm 90
-
- Kippari
- Viestit: 53
- Liittynyt: 23 Marras 2007 11:10
- Truck: kutter deca 320
- Location: Joensuu
Re: Scania 93 kirjastoauto
Osuit asian ytimeen... Itsellännikin on aikomus pyytää "naapurin täti" kyytin jos vaan tulisi asiasta ilmoittamaan suoraan allekirjoittaneelle, eikä virkamies teitä. Tiedä miten innostuisi vielä motorsportista...



- H.Tawast
- Rattiamiraali
- Viestit: 294
- Liittynyt: 20 Helmi 2006 13:43
- Truck: Scania
- Location: Pori
- Member id: 044
- Paikkakunta: Pori
Re: Scania 93 kirjastoauto
Tämähän nyt on aivan "normaalia"??? Samaan ollaan törmätty, kun rakennusluvan mukainen "varasto" muutettiinkin tuotantotilaksi. Jo siinä vaiheessa kun sain seinät pystyyn ja pihaan ilmestyi "jäätävä" hiioppiauto, useine kääntyvine akseleineen, ja aloimme purkaa romua pois, eräät naapurit kyselivät onko tuo edes laillista? Oikeasti parhaan vastaanoton sain rajanaapuriltani, Kirkolta, jonka edustaja tokaisi rakennuslupaa hakiessani, jotta " siihen vain, mitään lupia..." Mutta olen pitänyt lupaukseni, eikä rälläkkä huuda kirkonmenojen aikaan, ( onneksi hautausmaa ei täällä ole kirkon vieressä
) Mutta tontilla poikkeavat ovat kummasti vähentyneet, kun alkaneet miettimään, mitä tämä paskan pyörittäminen maksaa, kun on noita "H-vetin" bensasyöppöjä piha täynnä ja sitten vielä oikein "linkkarilla" kuljetaan; eikä matkustajina...

Harry ja Päivi
Letkuliiteri/Scania/Kiitokori -80
Letkuliiteri/Scania/Kiitokori -80
- pupetti
- Rattimajuri
- Viestit: 230
- Liittynyt: 04 Joulu 2007 16:25
- Truck: mercedes-benz
- Location: Vaasa/ muu suomi
Re: Scania 93 kirjastoauto
Joo,o mutta nyt ei voi kun nauraa hekotella.
Kaveri joka on poliisina, ja sai vuosi sitten siirron liikkuvien raskaankaluston puolelle, soitteli tänään kun oli vapaalla.
Olipa kuullut sellaisen jutun yhdeltä liikennöitsijältä, jolta olivat kilvet ottaneet maksamattomien juttujen takia, että olen kuulemma pyörittämässä sellaista pimeätä kuljetusyritystä joka on vienyt häneltä ajoja ja sen takia varat vähissä.
Ihmettelen vaan että kun tämä liikennöitsijä oli kaiken lisäksi hiukan alle promillerajan itse ajamassa, eikä tunne minua kuin nimeltä, niin mistä ihmeestä hän just minun nimeni tiesi kertoa?
Ja sitä ne ihmetteli poliisitkin, kun tarina oli tullut heti ja kysymättä.
Vai kävikö siinä niin että kun kieltäydyin hänen tarjoamasta työ keikasta, niin se nimi vaan tuli mieleen ihan ekana.
No hänelle käy miten käy, tai sitten viina vie miestä muualle.
Ikäviä nämä tällaiset, varsinkin kun kyseessä on alle 40v kaveri jolla pari elätettävääkin. Mutta se väsy tulee aina jossakin kohtaa ja jos silloin yrittää nesteillä sen ylittää niin tietäähän sen että huono on lopputulos.
No kaikkea sattuu ja tapahtuu, enkä aio enää lyötyä miestä lisää lyödä, eli asia ei kohdaltani etene suuntaan eikä toiseen.
Ja ristolle vielä että kuten olet tullut huomanneeksi,että kun koettaa välttää sitä konfliktia valittajien kanssa, saa se koko homma aina välillä koomisia piirteitä, varsinkin niissä valittajissa ja kyttääjissä.
Minullakaan enään ole kuin kaksi henk. autoa, päältä ajettavan ruohonleikkurinkin möin kaverille, kun seisoi vuoden päivät
tuolla katoksen alla.
Mutta kyllä oli muutamalla henkilöllä ihmettelemistä, ja paras kysymys asian tiimoilta oli että: milläs sitte enskesänä ajelet?
johon vastasin: volvolla, tietysti.
Oli kysyjän naamalla hämmästynyt ilme ja hän kysyi:
ai, että oikeinko autolla meinaat nurmikolla päristellä.
Vastasin: ei ole eikä tule kuulumaan töihini, koska kunta omistaa nurmikot.
Kysyjä oli luullut että ajelen täällä nurmikotkin kun kerran omistan ruohonleikkurin.
Että semmoista, mutta kyllä välillä huvittaa nuo ihmisten jutut.
Pitäisi vaan yrittää pysyä sellaisena harmaana hiirulaisena eikä liikkua missään, eikä varsinkaan suutaan soittaa joka paikassa.
Mutta minkäs sitä luonteelleen voi, koko ikänsä ollut ihmisten kanssa tekemisissä, niin ei sitä ihan heti pääse vanhoista tavoistaan irti.
Ja viimeksi tänään saimme kotiin tuotuna sellaisen lundia hyllyn tapaisen kirja hyllyn ilmaiseksi, olis muuten menny roskiin. No siittä saa poikien huoneeseen krääsä hyllyn, kuten kuusvuotias sen ilmoitti. Jatkoja ja joulun alusta toivoo: pupetti perheineen.
Kaveri joka on poliisina, ja sai vuosi sitten siirron liikkuvien raskaankaluston puolelle, soitteli tänään kun oli vapaalla.
Olipa kuullut sellaisen jutun yhdeltä liikennöitsijältä, jolta olivat kilvet ottaneet maksamattomien juttujen takia, että olen kuulemma pyörittämässä sellaista pimeätä kuljetusyritystä joka on vienyt häneltä ajoja ja sen takia varat vähissä.
Ihmettelen vaan että kun tämä liikennöitsijä oli kaiken lisäksi hiukan alle promillerajan itse ajamassa, eikä tunne minua kuin nimeltä, niin mistä ihmeestä hän just minun nimeni tiesi kertoa?
Ja sitä ne ihmetteli poliisitkin, kun tarina oli tullut heti ja kysymättä.
Vai kävikö siinä niin että kun kieltäydyin hänen tarjoamasta työ keikasta, niin se nimi vaan tuli mieleen ihan ekana.
No hänelle käy miten käy, tai sitten viina vie miestä muualle.
Ikäviä nämä tällaiset, varsinkin kun kyseessä on alle 40v kaveri jolla pari elätettävääkin. Mutta se väsy tulee aina jossakin kohtaa ja jos silloin yrittää nesteillä sen ylittää niin tietäähän sen että huono on lopputulos.
No kaikkea sattuu ja tapahtuu, enkä aio enää lyötyä miestä lisää lyödä, eli asia ei kohdaltani etene suuntaan eikä toiseen.
Ja ristolle vielä että kuten olet tullut huomanneeksi,että kun koettaa välttää sitä konfliktia valittajien kanssa, saa se koko homma aina välillä koomisia piirteitä, varsinkin niissä valittajissa ja kyttääjissä.
Minullakaan enään ole kuin kaksi henk. autoa, päältä ajettavan ruohonleikkurinkin möin kaverille, kun seisoi vuoden päivät
tuolla katoksen alla.
Mutta kyllä oli muutamalla henkilöllä ihmettelemistä, ja paras kysymys asian tiimoilta oli että: milläs sitte enskesänä ajelet?
johon vastasin: volvolla, tietysti.
Oli kysyjän naamalla hämmästynyt ilme ja hän kysyi:
ai, että oikeinko autolla meinaat nurmikolla päristellä.
Vastasin: ei ole eikä tule kuulumaan töihini, koska kunta omistaa nurmikot.
Kysyjä oli luullut että ajelen täällä nurmikotkin kun kerran omistan ruohonleikkurin.
Että semmoista, mutta kyllä välillä huvittaa nuo ihmisten jutut.
Pitäisi vaan yrittää pysyä sellaisena harmaana hiirulaisena eikä liikkua missään, eikä varsinkaan suutaan soittaa joka paikassa.
Mutta minkäs sitä luonteelleen voi, koko ikänsä ollut ihmisten kanssa tekemisissä, niin ei sitä ihan heti pääse vanhoista tavoistaan irti.
Ja viimeksi tänään saimme kotiin tuotuna sellaisen lundia hyllyn tapaisen kirja hyllyn ilmaiseksi, olis muuten menny roskiin. No siittä saa poikien huoneeseen krääsä hyllyn, kuten kuusvuotias sen ilmoitti. Jatkoja ja joulun alusta toivoo: pupetti perheineen.
Skype: pupetti8
Mersu on hyvä myyränpelättimenäkin.
Mersu on hyvä myyränpelättimenäkin.