Kysessä on Kiitokorin tekele, kauppa-auto täydessä myymälävarustuksessa, joka varustus jo syksyn aikana tuli silvottua sivuovesta paraatiapaikalle, naapurin rajalle. Siihen etupihan eteen. Siihen kohtaan, missä ei ole aitaa.
Siinä on nyt kasa kylmäkalusteita ihan vaan osoittamassa, että kapasiteettia vaikka kaupankäyntiin riittää. Hämmästyttävän pienellä olivat kalut autossa kiinni. Kylmäaltaat 2x2 mäntysokkelin päällä vain rosteristen alalistojen varassa, Kuudella puuruuvilla/allas. Takaseinän peittävä kylmäkaapisto ylhäältä kahdella 6 mm pultilla. Tuon kun olisi kantoon täräyttänyt, olisi ollut villipurkeilla kiire eteenpäin. Kaapissa siististi tosin.
2,1 metriä korkea, 2,4 metriä leveä ja 10 metriä pitkä. Tasalattiainen, valokatolla. Korin alapellit ja laatikot rosteria ja lattiatason yläpuolelta alumiinia. Lattiapalkisto mustaa profiilia. 40x40 ristikkorakenne seinissä, eristeenä 34 vuotta vanha villa, joka huolimatta ihan kunnon vesivuodoista paikoin, on edelleen villaa. Kuivunutkin siellä välissä. Seinäristikot pienessä pintaruosteessa, ihan ehjät siis. Lattia notkuu yhdestä kohtaa kunnolla, mutta ne jotka Urhon teon tietävät, tietävät myös sen, ettei se minulla ylitä uutiskynnystä jos lattia hiukan notkuu. Ei notku kauaa...
On 30 kW Webasto omalla sadan litran tankillakin varusteissa. Pari kompuraakin olisi lootassaan, mutta kun ovat 230V-mallia niin pois ne sieltä on otettava akkutilaa viemästä... Noistahan olisi muuten voinut vaikka kikkailla jotain
Ainakin toisesta...Kaiken kaikkiaan varsin oivan oloinen putki rakenteluun. Hinta/laatusuhde takuulla kohdallaan.
Niinhän sitä sitten lähdettiin puuhakilvillä ihan siitä vaan kotipihaan 300 km:n päähän siirtämään. Matka oli vesiletkujen katkeamisineen ja karkailevien pyöranmuttereiden kanssa omanlainen seikkailunsa, mutta kotiin selvittiin ja tervetuliaisoluet yöllä nautittiin. Eikun tekemään
Pyöränmuttereiden kiristelyä matkalla, meinasi karata takapyörät alta...
Näin kevään kohta koittaessa alkaa taas jotain pientä edistystäkin ehkä tapahtumaan. Seinälevyjä siinä jo hiukan irroittelin, lattian kimppuun tekisi mieli, mutta...saattaa olla, että tulee vielä tarpeeseen siirtää auto pois tältä tontilta, jos joku vaikka tämän residenssin meiltä ostaisi pois. Ja pohjalevyjen puuttuessa on siirto haastavaa. Varsinkin kun pitäisi tuotakin sitten verstaani uuteen osoitteeseen siirtoon käyttää... No, näperrellään kaikkea pienempää. Joutavampaa.
Tilanne nyt.
Suunnitelmia siitä, mitä kaikkea tuonne tulee on jo valtiattareni mielessä ja hiukan ylöskirjattunakin, olen joitain pohjapiirroshahmotelmiakin nähnyt, mutta mitään konkreettista ei vielä ole minulta tilattu
Puutteita ja tarpeitahan on monia tuollakin työmaalla, mutta ei mitään, mikä riittäisi toistaiseksi järkyttämään mielenlaatua. Ihan
ensimmäisenä mieleeni tuleva olennainen asia on kuskin puolen tuulilasi. Kaikki vinkit ja arvelut Kiitokorilaisen laseista otetaan vastaan. Nuo ovat sen verran yleisiä olleet, että ei liene kuitenkaan suuren suuri ongelma. Ei ole (vielä) siis kovin suuria murheita täällä. Helpommalla tuo tuosta tulee, kun mitä tuon 508:n uudelleenrakennus oli. Tähän kun jää jotain alunperinkin tehtyä. 508 tuli tehtyä kokonaan uusiksi. Ihan koko kori.
Ilmeisesti rengasrikon jäljiltä on pyöränkaarta solmussa ym. vahinkoa, mutta hyvinkin siedettävä määrä. Palkistossa on pitkiltä osin ihan alkuperäinen maali vielä näkyvillä, peräpäässäkin. Nyt vaan piikkaamaan savea pois alustasta ja kunnon pesu siihen perään. Sitten lähteekin nuo vanhat villanpalat ja paperit seinistä. Antaa niiden olla siinä kurasuojina sen aikaa, kun pesuhommia hoidellaan.