Kiitos "puutiaiselle" keinosta, täytyypi huomenissa ottaa kaikki uudelleen irti, ja kokkeilla.
Tuo pissapoika juttu käyny mielessä, ja hävinny yhtä nopiaan ku tullukkin, kaikista eniten ottaa pattin kun sitä nestettä ei tullukkaan niin joutuupi koittamaan pelkällä ilmalla, mutta selviäähän se silläkin.
Kummankin sylinterin kumit olivat loistavassa kunnossa, ei halkeamia eikä venymiä eikä "lerppuja", ja tiukkia olivat kun putsauksen jälkeen kasasin, ja se poljin sylinteri ei jumita mistään, mutta ei se liikukkaan jos ei auta, kun ei painetta ole sylinterissä, mutta kun sinne painetta tulee hiukankin niin se nousee kyllä helposti.
No jos vaikka huomenissa ehtis sen purkaa ja tiirailla, ja putsata uuvestaan, kun en viittisi millään hakea niitä pieniä purkkeja jalkoihin pyörimään, niin taidan odottaa perjantaita, jolloin saan sen nestepurkin kotio tuotuna, samaten kun henk.auton käsijarru osat, ja vähän muita osia, joita tarviin.
Ja sitten ehdinkin vasta sunnuntaina iltasella niitä kiinni laittelemmaan.
Mutta sainpa sentäs tänään tehtyä toisen "kaaren"suojan sisälle, kun eilen iltasella sahailin osia valmiiksi.
Mutta se nyt on jo tiedossa että ei ehi tulla kulkine tänä kesänä valmiiks, osa jää ens kesäks, kuinka paljon, sitä en tiijä sen aika näyttää.
Mutta taas sen koimme, kun vaimoni kanssa teimme viime vuoden puolella ja tänä kevväänä sellasen alustavan suunnitelman, koskien kesän menoja ja "visiittejä", ja me hölömöt sitte rustasimme niitä oikein paperille, niin kaikki hienot ajatuksemme ja suunnitelmamme joutivat roskikseen.
Edellisen kerran kun näin teimme, oli niin kiireistä aikaa että en ehtinyt kotonakaan tekemään muuta kuin muutaman tunnin leppäämään, elikkä mitä tästä opimme?
No sen että ainakaan meijän on ihan turha sellassii hienoja suunnitelmia paperille laittaa, ei niitä kerkeiä totteuttammaa, millään aikataululla.
No elämäähän tämä vaan on, mutta kyllä alkaa hiukka rassaamaan kun tekemisten suunnitelmia ei voi tehä, tai jos tekkee niin ne mennee uusiks viis kertaa viikossa, eikä ne sittenkää pidä paikkaansa.
Mutta näin kiirettä ei oo ollu, ku viimeks.
Ja sekin oli nuin 6 vuotta sitte, mutta johan sen kiireen oli jo aikakin tulla takasin.
Hyvä puoli koko asiassa on se, kun toiset menne töihin, saan mie sen lomani pittää, kun rupesin kesken sairasloman töitä tekemään, en ennää kärsiny olla kotona niin pitkiä aikoja ku päivä tai kaks.
No eipä nuo työt sillee harrastuksia häiritte, teen ne silloin ku itelle soppii, ja useimmiten iltasella tai yöllä, kun on rauhallista.
Mutta kun ei hermo meinaa kestää kotosalla olemista ja tuossa pihassa rakentamista, kyllä siinä kaikenlaista hämmästelijää käy ja antaa niitä "hyviä" ohjeita ihan tarpeeks, vaikka en yhtään oo ottanu onkeeni niistä.
Viimeks eilen sanoin, nätisti, että ostaa oman ja tekkee siihen sitte niin ku tahtoo, niin teen minäkin.
Ja asiasta toiseen, kävipä tuossa yhtenä päivänä kylässä meijän seurakunnan kirkkoherra, vai mikä lie, ja tuumas tuosta kulkineesta:
Siitä tulee valmistuttuaan juuri sen näköinen kun sen tekijä on
Siis karvainen vanha ukko, joka kulkee haalarit päällä, koska ne ovat käytännöllisimmät vaatteet.
No karvoja siihen ei tule, ja haalaritkin joudun laittamaan johonkin sivuluukkuun, ne päällä en kuulemma saa mersua ajella, kun se on valmis.
Mutta siihen on vielä piiiiiiiiiiiitkä matka, ja edessä on ei niinkään pitkiä mutta matkoja kuitenkin.
Mutta valmistuu sitten kun se....... on valmiimpi, ei kait se tuollanen pienempi "kulkuri" oikein ikinä tule valmiiksi, aina siinä on kuitenkin jonkun ruuvin kiillottamista, istuin tyynyjen siirtelyä, sisustan kankaiden vaihtoa tai jotakin muuta pientä näpräämistä.
Yhdellä tuttavalla on ollut sama kulkine jo yhdeksän vuotta, eikä se vieläkään kuulemma ole valmis, vaikka sen valmiina pienkuorma-autona ostikin, ja on nyt matkailu-auto, ja siisti, ja vähän ajettu mersu.
Mutta huomenissa ehdin tutkimaan sitä kytkytintä, jollei yöllä soi puhelin, eikä suunnitelmat muutu.
Terveisin: pupetti.