Kylähullut Kulkurit

Päätin että tänä kesänä laitetaan H/L- vaihtaja kuntoon. Se lakkasi 2005 tammikuussa toimimasta, ilmalaitevika.
haetaan ilmalaiteosat
Muita korjattavia kohteita on
käsikaasun uusiminen, on niin kulunut että ei lukkiinnu enään.
polttoainemittarin ja tankin välinen johto on katkennut, uusi on vedetty mutta ei kytketty.
Edit: unohtui vallan
Minulla on yksi toimilaite jossa jarrunestettä, onko se kytkimeen liittyvä vaiko jarruihin Miten siihen nesteet vaihdetaan

Odotellaan että piha kuivuu sekä että routa on lähtenyt ennen kuin työt auton alla alkavat.

Tiedossa on siis Paimelan keikka keväällä.

Edit: lisätty 10.4.08 alle kuvat
176 on vaihdekepin vaihtaja nappi
642 on magneettiventtiili ilmapuolella
251 0n vaihtajan asennon tunnistin

Jokohan porukassa alkaisi olla ns. viisaita miehiä jotka osaisi selvittää nuo Volvojen H / L vaihtaja-asiat perusteellisemmin?

Viikonloppuna tuli itsekin ihmeteltyä B58 perävaihtajaa, josko sen joskus hengittäisi eloon. Haaveissa on tuplaperällä varustettu automaatti, voisiko toimia? Johtonippukin yllättäin löytyi ja vaihtaja on paikallaan, vähän niinkuin lasinpyyhkijän moottori, siitä ei kylläkään äkikseltään saanut selvää mihkä johdot kuuluu. keppipuolen päässä ei taas ole enää mitään, kummoinenkohan tuossa on toimintaperiaate, milloin menee sähköä ja milloin ei? Tästähän kerran kyseltiin vaan ei tullu oikeen selväksi silloin... Jykällähän taisi tulla opiskelua perähommista, pelasiko Wiimalaisessa vaihtaja?

Aiempaa juttua: viewtopic.php?f=3&t=755&p=4835&hilit=ka ... inen#p4835

Tarkoitetaanko tuolla vaihtajalla pitkää perää. Mulla on B58 Volvossa vaihdekepissä pieni linkku linkku ylös niin pitkäperä päällä ja alhaalla on pienellä alueella. Kyllä myyjä käski painaa kytkintä kun linkkua nostaa tai laskee. Kyllä matka ajossa tuo pitkäperä on hyvä ja hyvin jaksaa sillä kulkea jos viitosella alkaa hyytyä ylämäessä, niin puottaa vaan pienelle alueelle niin jaksaa taas mennä viitosellakin. Mulla on tuo kunnossa ja toimii oikein hyvin. En minä tuosta mitään ymmärrä ja liekkö tämä etes sama asia jota tuossa kyselitte.

Sama asiahan tuo on. Toimispa mullakin Miksikähän tuo on mulla poistettu käytöstä? Jos tuohon systeemiin tulee vikaa niin mitähän vikaa? Voiko tuolla perän murikan sisällä olla jotain aiheeseen liittyvää hajoavaa? Vai onko vikoja ollut enempi sähköpuolella ja noissa siirtäjämoottoreissa? Ainakin liittimet johtosarjan päässä on vain ollut niin heppoisia ja suojaamattomia että tuskin ovat kovin hyvin kyydissä pysyneet kun taka-akseli pomppii kuoppien tahdissa

Minun vaihtaja on vaihdelaatikossa eikä perässä/tasauspyörästön yhteydessä. Minulla on vaihtajan kuvia ja sähköinen kytkentä kaava mutta en ole vielä perehtynyt siihen. Kun olen skannanut ne liitän ne tähän keskusteluun ja Galleriaan.

Pitäisi oppia Wikin käyttö sinne nämä kuuluisivat. Toivomus on että ensi treffeillä saisi Wiki opetusta mutta se vaatii verkkoyhteyden.

siellä vaihdelaatikon tai perän sisällä on lisänä yleensä planeettapyörästö. hitaampi nopeus tulee kun voima ohjataan planeettapyörästön kautta vetoakselille ja nopea välitys, kun planeettapyörän kehä lukitaan suoraan vetopyörästön koteloon.
useimmiten tuollaiset karsitaan viimeistään silloin, kun ne alkaa vaihdella itsekseen jne... pärjäähän sillä ilmankin...
eikä korjaajan ammattitaito riitä mysteerin ratkaisemiseen

oli itselläkin alla taannoin scania, jossa aluelaatikko alkoi vaihtaa heti kytkinpolkaisun jälkeen, eikä vasta vapaalla niinkuin kuuluisi. oppihan tuon katkaisijan vaihtaan vasta vapaalla, tuuttas meinaan aika voimakkaasti varattua varsinkin jos alaspäin esim isoa ykköstä yritti väkisin muuttaa pikkuykköseksi eikä sitäkään kukaan koskaan osannut korjata

Ryömin tuolla autonalla ja otin tuosta vaihtajasta kuvan, mulla se vielä toimii. Millekkäs alueelle se laatikko on jäänyt jos se ei toimi, isolle vai pienelle. Tuo murikka on perän etupuolella. Eikös naftaa säästy kun matka ajossa pitkäperä päällä.

Itelle jäi aikanaan käsitys noilla työksenikin ajaneena, että tuo B-58:en peränvaihtaja on enempikin tarkoitettu käytettäväksi kun on jo isoin vaihde päällä ja halutaan saada kierroksia alemmas. B-10:n vaihtaja taas on ihan kai tarkoitettukin toimimaan joka vaihteen kanssa, eli esim. pikkukolmonen/isokolmonen jne.

B10M: ssä puolittaja vaihtaa vasta kun kytkin painetaan pohjaan(kytkinvarressa on tuo releiden maadoituskatkaisija), eli H/L-valintanapin voi kääntää jo valmiiksi toiseen asentoon ja kun sitten tarvii sitten sitä toista välitystä, käyttää vaan kytkintä pohjassa... H/L-vivun kääntely ilman kytkimen pohjassa käyttöä ei vaikuta mitään. Näin ainakin omassa autossa. KajNyy1:n kuvissa näkyy tuo kytkimen varsi jossa on se maad.katkaisin.

PekuMAN66 kirjoitti:B10M: ssä puolittaja vaihtaa vasta kun kytkin painetaan pohjaan(kytkinvarressa on tuo releiden maadoituskatkaisija), eli H/L-valintanapin voi kääntää jo valmiiksi toiseen asentoon ja kun sitten tarvii sitten sitä toista välitystä, käyttää vaan kytkintä pohjassa... H/L-vivun kääntely ilman kytkimen pohjassa käyttöä ei vaikuta mitään. Näin ainakin omassa autossa. KajNyy1:n kuvissa näkyy tuo kytkimen varsi jossa on se maad.katkaisin.

Näin se toimi silloin kun se toimi.
Tarkoitat kai "kytkimellä" isossa kuvassa olevaa jonka osanumero on 2 ja kytkentäkaaviossa 251. Jos näin niin silloin voi helpommin ymmärtää miten sen pitää toimia.

Miten on uudemmissa kuorma-autoissa kun niissähän on se puolittaja sekä H/L, molemmat kytkimet voi kesken ajon vaihtaa, mutta puolittaja vaihtaa pelkällä kytkimen painamisella, H/L pitää ottaa vaihde pois silmästä.

Onko näissä molemmat itse laatikossa vai onko toinen perässä? Tarkoitan nyt -90 ja uudempia...

Tuohon sijaintiin en osaa vastata, mutta voin omat tietoni noiden toiminnasta vuodattaa muille
eli tuo vaihteen pois pykälästä ottaminen johtuu siitä, että H/L vaihtaja muuttaa vaihteet 1-4 vaihteiksi 5-8, eli kun vaihdekaavio on käyty läpi, aloitetaan se taas alusta.
Puolittaja taas puolittaa kahden eri välityksen välin eli tarkoittaa enemmänkin 3-->3,5 ja 6 -->6,5.
Tällöin käytännössä autosta löytyy 16 eri välitystä.

Olen muutaman kerran ajanut säiliöautoa (paloauto ), jossa löytyvät nuo laitteet eli yht. 16 vaihdetta.
Siinä tosin tuo H/L-valinta on mielestäni toteutettu tavallaan ovelasti kun iso- tai pienipuoli valitaan liikuttamalla vaihdekeppiä oikealle ja vasemmalle, jolloin kepin vapaa-asennon kohdistus muuttuu hieman. Puolittaja löytyy normaalina vipuna kepistä. Auto on merkiltään mersu, tarkempaa mallimerkintää en tiedä.

EDIT: mielestäni tuon puolittajan paikka olisi parempi tuossa laatikon luona kuin perässä, koska tällöin kardaanin nopeus ei muutu niin rajusti, kun on koko ajan kiinteällä välityksellä takapyörissä kiinni.

Kyllä Volvo B58:sissa tuo vaihtaja vaikuttaa kaikkiin vaihteisiin jos on isolla alueella niin kyllä ykkönenkin ja kakkonen on isompia ja vähän hankalampi ajaa kaupungissa isolla alueella. Ihan selvästi huomaa että pienempi alue on kaupunki ajossa parempi ainakin minusta. Tuo asia on epäselvää että jos tuo särkyy niin mille alueelle se jää, vai pitääkö se jotenkin mekaanisesti lukita jommalle kummalle. Kertokaa B58 miehet joilla tuo on mennyt rikki.

vjk55 kirjoitti:Kyllä Volvo B58:sissa tuo vaihtaja vaikuttaa kaikkiin vaihteisiin jos on isolla alueella niin kyllä ykkönenkin ja kakkonen on isompia ja vähän hankalampi ajaa kaupungissa isolla alueella. Ihan selvästi huomaa että pienempi alue on kaupunki ajossa parempi ainakin minusta. Tuo asia on epäselvää että jos tuo särkyy niin mille alueelle se jää, vai pitääkö se jotenkin mekaanisesti lukita jommalle kummalle. Kertokaa B58 miehet joilla tuo on mennyt rikki.

Juu tottakai kaikki vaihteet ovat "isompia", koska perän välityssuhdetta muutetaan. Mutta tuota peränvaihtajaa ei käytetä vaihdettaessa esim. kakkoselta ylöspäin, vaan vaihdetaan suoraan kolmoselle. Puolittajalla saat sen sijaan näppärästi 2,5:aan aikaiseksi. Peränvaihtaja vastannee henkilöautopuolen vanhemmissa autoissa ollutta "ylivaihdetta", jolla myös saatiin kierroksia pudotettua, mutta esim. huippunopeus taidettiin saavuttaa suurimmalla normaalivaihteella. Toivottavasti sain asian esitettyä edes jotenkin ymmärrettävästi, tai sitten ei....

Tuossa sammppa87 kuvailemassa säiliö mersussa on varmaankin sitten se zf:n laatikko tai ainakin se on samanlainen konstruktio kun samanlainen.
Siinä laatikon kyljessä on sellanen "mollukka" johon menee kaks ilmaletkua joista toinen työntää sen vaihteensiirtäjän sinne ISOlle alueelle ja se toinen sitten tekee päinvastoin, sisun sm sarjan pienemmissä malleissa on sellainen, ja kun se siirtäjä "solenoidi" jättää sen joko suurelle tai sitten pienelle puolelle, riippuen siitä mikä on ollut käytössä kun se on hajonnut.

Nuista sähkötoimisista kun en ihan heti muista, mutta käsittääkseni periaate on kuitenkin likipitäen samantapainen, ainoa ero taitaa olla se että toiset on ängetty sinne perään ja toteutettu siellä suuremmalla ja pienemmällä hammastuksella ja jonkintapaisella kehällä?

Näin muistaisin että joskus kaaauan sitten olisi minulle sen toiminta periaastetta selvitelty.

Mutta kun siellä on vaihdekepissä se h/l vipu, ja osissa se on siellä perämutikassa, niin onkohan se sitten kuitenkin latikossa ollessaan erilainen??? Vai onko sen toimintaperiaate likipitäen sama?

Tämä kiinnostaa itseänikin, koska saattaa olla siitä tiedosta tulevaisuudessa enemmänkin hyötyä, myös muille lukijoille.

Koska ovathan ne laatikoiden ja perien sekä vaihdelaatikoiden toimintaperiaatteet säilyneet samana, mutta se toteustus on aikalailla muuttunut, varsinkin niistä ajoista kun itse olen niitä joutunut ns. pikasäätelemään tienpäällä saadaksseni sen kulkineen korjaamolle asti.

Enään ei taida onnistua se että kun aluesiirtäjä hajoaa niin laitetaan se sinne alueeksi se harvempi eli iso alue ettei tarvihe ajella 4-5 kymppiä kuorma päällä, busseissa oli hiukan eri juttu ja toisenlainen laatikko kun ei meinannut lähteä ihmiset päällä ollenkaan jos oli isoalue jäänyt päälle, mutta kun kytkintä oikein kunnolla luistatti niin hajun ja pienehkön savun kanssa sekin onnistui, mutta ainoastaan kerran tai pari sen jälkeen oli kytkin kaput.

Ja se on kyllä varsin kiva mennä siirtämään linjalla olevaa linja-autoa joka on seisomapaikkoja myöden täynnä ihmisiä ja vielä vasemmalla kaistalla kaksikaistaisella kadulla, eikä mene minnekkään liikenne valoista, vaikka siellä olisi mikä vaihde hyvänsä.

Siinä hetken joutui miettimään että mitä pitäisi tehdä, kunnes kaverina ollut sähköasentaja sitten aukaisi sen pienen tarkistusluukun
ja kaatoi sinne levyllepäin kokista, ja hetken odotuksen jälkeen pystyi sen bussin siirtämään vasemmalta kaistalta sinne jalkakäytävälle ja laskemaan ihmiset ulos.

Mutta se zf: laatikon kyljessä oleva siirtäjän kyllä vaihtaa puolessa tunnissa, jos on oikeat työkalut eikä vain jakaria ja putkipihtejä, kuten minulla.
No onnistihan se niilläkin, kesti vain hetken kauemmin (noin 4 tuntia).
Ja sitten sisu kulki taas hajottaakseen jotakin muuta, kuten syöttöpumpun, tai kipissä olleet "ylikuorma" pultit kun ajoin kuoppaan, tai tiputtaen vasemman puolen jouset etupäästä kun kippasin 1500kg painavaa multa kuormaa, ja muuta sen sellaista pientä.

Mutta ihan mielenkiinnolla seuraan aihetta.

Tais jo aikaisemmin tullakin jo selväksi, mutta jauhetaan vielä. Zf:n S6 vaihteistossa aluevaihtaja on vaihteiston etupäässä, siellä on pyörästö jossa on kaksi eri välitystä, tämä on siis tuo puolittaja.
Perässä on planeettavaihtaja jota tuo sähkömoottori siirtohaarukan välityksellä käyttää, tämä on siis tuplaperä joka kertaa jokaisen vaihteen.
Scaniassa oli vastaava tuplaperä jota käytettiin banjon sisällä olevalla ilmasylinterillä, siitä löytyis räjäytyskuviakin. Volvon kuvatkin saattais jostakin löytyä, täytyy hieman kysellä.

Nuo Volvon tuplaperän ainakin B58:sin kuvat kiinnostaisi kovasti, siis räjäytyskuvat. Vieläkin on epäselvää jos tuo siirtomoottori menee rikki niin mitä vaihteille sitten tapahtuu, tarviiko jotain toimenpiteitä että vaihtaminen onnistuu ja mille alueelle se jää vai pitääkö jotenkin laittaa se vaikka toimimaan vaan pienellä alueella.

kävin ottamassa kuvan vaihdelaatikosta luukun kautta. Olenko ymmärtänyt laitteet oikein? Tuossa ensimmäisessä viestissä olevia magneettiventtiilejä en ole löytänyt viellä eivät ole vaihdelaatikon kyljessä.

H/L vaihtajan kiinnitysakseli on halkaisijaltaan puolet vaihtajan rungossa olevaan reikään nähden! Onko siitä pudonnut jokin osa pois?

Onko nuo rasvanipat kytkimen sylinterissä rasvanippoja? kuvan toinen rasvanippa on varmaankin sitten kytkimeen liittyvä nippa, missään nipassa ei ollut merkkejä siitä että olisi rasvaa laitettu. Paljonko voi puristaa tuohon kytkimen nippaan - vai onko riskinä että kytkin alkaa luistaa?

Eläpä työnnä tuohon nippaan rasvaa sillä se on kytkinnesteen ilmausruuvi... omassa samanlainen jonka joku on onnistunut katkaiseen

Omassa alkoi puolittaja kikkailemaan ja syynä oli tuossa kaitsun laittamassa kuvassa kytkimen vivun puolivälissä oleva anturi. kun kytkintä painaa pohjaan kopsahtaa tuo vipu tuohon anturin kirkkaaseen kuulaan ja anturi antaa paineet tuolle siirtäjälle mikä menee laatikkoon.

Jos jollain reklaa puolittaja eikä aina meinaa pelittää kantsii kattoa tuo säätö. ihan milleistä oli omassa kiinni että muuttu sillon tällön ongelmat semmosiksi ettei enään loikkari toiminut. nyt pelaa ku junan vessa.

Alue-laatikkoa harvemmin linja-autossa ainakaan alunperin. Pohjolan Matkalla on yksi aluelaatikolla oleva ja siinä kyllä löytyy sopiva vaihde joka tilanteeseen. (En nyt muista kylkinumeroa, mutta oli muistaakseni Pohjolan liikenteen entinen. Siihenkin oli loota vaihdettu jälkeenpäin.) Pitää vaan muistaa, ettei nakkaa pikkualueelle kovassa vauhdissa. Tulee lootasta romua, jos on vanhempi, jossa ei nopeustunnistusta.