Kylähullut Kulkurit

Morjens!

Ajatuksena siis ostaa linja-auto, josta rakentelisi perheelliselle matkailukäyttöön sopivan ajopelin, kun vaunu on todettu ahtaaksi ja oikeasti isot asuntoautot omakotitalon hintaisiksi..
(ja pieniähän neki sitte kuitenki...)

Kysymys Kylähulluille kuuluukin, mitä pitäisi/kannattaisi ottaa huomioon auton valinnassa, (pois lukien merkki-, malli-, ym. kysymykset joista löytyy mielipiteitä yhtä monta kuin niiden esittäjiäkin) lähinnä vuosimalleihin liittyen. Pakokaasut mitataan -80 eteenpäinkö? Nopeuden rajoitin? Turvavyöpakko? ym.

Toinen kysymys: Kun auto säilytetään linja-autona, rajoitetaanko sisäpuolista rakentelua mitenkään? Ja jos niin miten?

Kiitokset etukäteen, kokemusperäistä tietoa varmaan tällä foorumilla riittää... Arvailla osaan minäkin

tervetuloa foorumille!

Täällä on paljon juttua linja-auton varustamisesta. Melkoisen vapaatahan se on. Pääpiirteittäin pelin henki on että turvallisuusvarusteet pitää jättää ennalleen ja katsastusmies vilkaisee muutoksen yhteydessä turvallisuusnäkökohdat. Pakokaasut mitataan 1.1.1980 jälkeen ja nopeudenrajoitin pitää olla 1988 malleista eteenpäin ja turvavyöt satasen busseissa sellaisilla eteenpäinsuunnatuilla penkeillä joissa ei ole toista penkkiä edessä.

ja mielipidepuolelle menee suositus rungolliselle alustalle ja alumiini tai rosterikorille pohjoismaisilta valmistajilta. Paljon etuja. Vanhat bussit yksinkertaisia kapistuksia ja vähän karuja mutta helppoja ja halpojakin ylläpitää kotikonstein. Kaikkia busseja hintalapusta riippumatta pitää hitsata, vaihtaa laseja, paikata kattoa ynnä muuta perushommaa. Tuurissaan on paljonko ja koska noita tehdään. Keskimoottori hyvä ajaa, takamoottori hiljainen, automaattilaatikko ihan kuningas ja satasta olis mukava ajaa jos lompsa kestää, silloinkin kun kaikki säästöt on kulahtanut bussin rakenteluun

Jeps. No miten on jos auto muutoskatsastetaan alkuperäisillä linja-auton penkeillä esim. 50paikkasesta 12paikkaseksi , jonka jälkeen rakennellessa korvataan penkkipari sohvalla? Voiko inssi tarttua siihen vuosikatsastuksessa? Carruksen korejahan on rosterista, mutta mistä asti? -90 luvulta? Entä alumeetistä, onko jotain tiettyjä valmistajia/malleja? Kabusin niittihirviöt..

Onnea hulluuden oireista. Katsastusmiehet eivät juurikaan ole kiinnostuneita normaali vuosikatsastuksessa muuta kuin jarruista ja alustasta yleensä. Carrukset taitaa olla rosteria ainakin -92 oli jo rosteria ja itellä on kutteri -87 joka on jo rosteria, mutta mätänee ikkunoiden alareunoista, kutteri on ainakin lämmin talvella.

onhan mullakin kaksi nahkasohvaa sivuttain vastakkain ja saa olla. Sivuttain ei tarte edes vöitä. Penkeistä itsessään ei ole mitään voimassaolevaa ennen vuotta 1997 joten sohvat löytyy melkein joka kulkurista.

Rosterisia on uusimmat carrukset ja alumiinia kabusin lisäksi Lahden autokorin bussit. Ajokki teki sinkitystä rakenteet joten sekin on hyvä. Mustarautabusseja sitten riittää ja niissä on se hyvä puoli että tavallisella migillä tekee ihmeitä, mitään erikois super luokka hitsarin taitoja ei tarvita mutta tavallisia hisaustaitoja kylläkin

Kyllä varmin kori jos -90 luvun autoista puhutaaan on rosterikorinen Carrus, ensimmäiset 1-sarjan carrukset on rosterilla tainnut tulla jo -91-puolella mutta -92 ja -93 malliset alkaa jo pitkälti olemaan rosterisia. Lahtelaiset tulevat hyvänä kakkosena alumiinikorilla. Korihan niissä on alumiinia, mutta yllättävän paljon on mustaa rautaa esim. lattian pohjat meinaa kadota niistä, samoin kun koriputkisto millä kori on rungossa kiinni. Volvo on alustaltaan Scaniaa parempi jos puhutaan -98 ja vanhemmista autoista, tai vähemmän hitsaustöitä vaativampi. Vanhan Scanian heikoin lenkki vanhemmiten on takajousipalkit. Vanhat Volvot taas moottoriltaan monesti ovat aikamoisia vesisyöppöjä, ja B10M varsinkin. Eikä pitkien aikojen seisottaminen ainakaan paranna kyseistä ominaisuutta. Takatuuppari Scania muuten tosi helppo huollettava, miellyttävä kuljettajalle ja pienikulutuksinen.

Eli kiteytettynä: Scania tai Volvo Carruksen tai lahtelaisen korilla.
Tietysti jos tasalattiaista haluaa niin Berkhofeissa ja jonkheereissa se on lähes kaikissa, samoin kun aikamoinen määrä ruostuneita huonekaluputkia.
Vanhool on 1 aika varteenotettava vaihtoehto, näiden ominaisuus vain meinaa olla että tavaratilan pystypalkit katoaa alaosasta.

Neoplaneista ja Setroista ei itsellä hirveesti kokemuksia mutta toisien puheista olen saanut sen käsityksen että jos hitsaushommat ei hirveesti kiinnosta niin kannattaa unohtaa.

Mutta fakta kumminkin on se että oli se mikä alusta tahansa ja millä korilla, niin hitsaus hommat varmaan tulee ennemmin tai myöhemmin kaikilla eteen.

Eipä näitä Ajokkejakaan kannata ihan unohtaa mulla on kaksi ja tän kuun jälkeen ehkä yksi mutta eipä ole tarvinnut koreja kummastakaan fiksailla ainakaan vielä

Hmm, ajatuksissa on ollut joko -70 luvun wiima b58 alustalla tai sitten -90 luvun taitteesta 112/113 scania, joka olis kai jo kuskille mukavampi peli. Olen ajellut tiluria lähinnä 2000-luvun vekottimilla ja onhan tuo aika hyppy taakse päin hypätä wiiman rattiin, ja sitä soppakauhaa heilutella seuraavaa vaihdetta arpoen... Mutta sen mitä olen koeajanut ehdokkaita, niin yllättävän hyvä on ajaa vanha wiimakin, kun jättää kiireen kotiin ja niinhän se on tehtävä.

Juu, ajokkihan oli unohtunut vallan listasta, eli on sinkkikorin ansiosta yx. hyvistä koreista kans. Deca Kutterit on ainakin omaa silmää aina miellyttäneet ja päältä päin varsin siistejä katsella vielä vanhanakin, mutta kuten edellä mainittiin niin ikkunan alaraudat sisäpuolelta jo yleensä kadonneet jos ei jossain vaiheessa jo korjattu. Ja onhan niitä vielä -80 luvun wiimoja ja 9-kuttereitakin olemassa, ja aikapitkälti ruostumatonta on niissäkin ainakin pintapuolisin.

112 ja 113 scanioita vanhemmiten taitaa saada jo samalla hinnalla kun -70 luvun wiimoja, mutta toki tollasta Wiimaa ei varmaan joka pojalla enää ole.

VANHOOL kirjoitti:Vanhat Volvot taas moottoriltaan monesti ovat aikamoisia vesisyöppöjä, ja B10M varsinkin. Eikä pitkien aikojen seisottaminen ainakaan paranna kyseistä ominaisuutta.

Volvon keskimoottorirakenne vaatii pitkät putket keulaan syylärille ja siellä riittää klemmareita. Ihme kyllä ei oo koskaan mitään poksahtanut mutta sen verran ne pakkasessa kutistuu paikat että talvella saa silloin tällöin lisätä vähän nestettä. Kesällä kun alkaa etsiä mistä vuotaa ei löydy mitään. Kone on sinänsä pomminvarma, aika harvalla on Volvosta kone lauennut, onkohan tällä foorumilla kaksi keikkabussia mistä olisi kone vaihdettu. Joku moottoriasiantuntija oli kattonu paljon ajettua Volvon mahuria ja meinas että tuo olis pitäny hajota jo ajat sitten mutta siinä se vielä vaan käy.

Scanioissa on ollut jonkin verran kannentiivisteen ja öljyn vuotoja, sylinteriputkien laskeutumisia ja heikkoa öljynpainetta. Myös vaihteensiirrossa ja sen keventimissä on joskus hämminkiä, takatuuppari tarvii kaikki vivut ja vaijerit olla niin pitkiä ja paljon kuluvaa osaa. Nämä kannattaa tarkistaa jos kyseessä on K82/92 K112 tai K113 Scania. Mersun koneissa pitkä seisottaminen saattaa pudottaa sylinteriputkien o-renkaat ja vedet jä öljyt menee sekaisin. Yhteen tällaiseen projektiin oon tutustunut läheltä.

Vesku kirjoitti:Morjens!

Ajatuksena siis ostaa linja-auto, josta rakentelisi perheelliselle matkailukäyttöön sopivan ajopelin, kun vaunu on todettu ahtaaksi ja oikeasti isot asuntoautot omakotitalon hintaisiksi..
(ja pieniähän neki sitte kuitenki...)

Kysymys Kylähulluille kuuluukin, mitä pitäisi/kannattaisi ottaa huomioon auton valinnassa,

(pois lukien merkki-, malli-, ym. kysymykset joista löytyy mielipiteitä yhtä monta kuin niiden esittäjiäkin) lähinnä vuosimalleihin liittyen.

Pakokaasut mitataan -80 eteenpäinkö? Nopeuden rajoitin? Turvavyöpakko? ym.

Toinen kysymys: Kun auto säilytetään linja-autona, rajoitetaanko sisäpuolista rakentelua mitenkään? Ja jos niin miten?

Kiitokset etukäteen, kokemusperäistä tietoa varmaan tällä foorumilla riittää... Arvailla osaan minäkin

Tähän tämä meni, mutta mielenkiintoista ja hyödyllistäkin tietoa tuntuu löytyvän.. Omaansa kaikki kehuu

Vastauksia löytyy varmasti tältä foorumilta hakemalla, mutta jottei meinisi pelkäksi merkkien väliseksi keskusteluksi, voisi näin sopivan otsikon alle vielä kertoa, että mitä etuja / haittoja on rekisteröinnistä 1+8 kuorma-autoksi tai linja-autona pitämisessä (vakuutukset, verot, jne) eli kannattaako muuttaa C-kortilla ajettavaksi vai lähteä autokouluun?

Entä mitä kriittisiä mittoja pitää olla mielessä kun hankkii bussia (pituus, akseliväli, korkeus, ...) ja mitä vaatii näistä poikkeaminen (muutoskatsastus) ?

Linja-autossa ei veroja eikä muitakaan käyttömaksuja. Liikennevakuutus noin tonnin huiteilla. Linja-auton rakentaminen suht vapaata ei pituus rajoituksia, tietysti tarvittavat linja-auton varusteet tarvitaan. Korotin kesäkuussa korttini C > D1 joka oli aika simppeli homma. Teoriaa 9h ajotunteja 10h eli 4 kertaa kävin autokoulussa ja kortti taskussa. Hintaa kertyi autokoulu 1150€ kirjalliset ja ajokoe 150€. Miinuksena ammatipätevyys puuttuu, ei saa kyydittää kuin samasssa taloudessa asuvia eli anoppia ei voi ottaa mukaan lomalle.

salminen kirjoitti:eli anoppia ei voi ottaa mukaan lomalle.

Harmittaako?

cimo kirjoitti:

salminen kirjoitti:eli anoppia ei voi ottaa mukaan lomalle.

Harmittaako?

Juu. Olen kuullut, jos on lyhyt loma niin ottaa anopin mukaan niin loma tuntuu paljon pitemmältä.

Yhtä katsastusmiestä kiinnosti vain se että puolet auton mitasta näyttää linja-autolle, loput saa olla mitä lystää, sekä tarvittavat turvallisuus välineet löytyy (ikkunan rikkoja, sammutin 6kg, EA-laukku, sorkkarauta, lapio, hätäpoistumistie ts. kattoluukku, hinaus vaijeri).

Ja toisella asemalla sanottiin ettei linja-auton rakentelulle ole mitään rajoituksia kunhan matkustamo osassa ei käytetä herkästi syttyviä pinta materiaaleja ja turvallisuus välineet löytyvät.

Matkailu autossa vaatimuksena vain yhtenäinen makuutila, keittomahdollisuus ja säilytystilat.

Tulkinta erimielisyyksiä on varmaan yhtä monta kuin katsastajaakin, joten kannattaa keskustella auton rakentamisesta etukäteen tietyn katsastajan kanssa ja käytät leimalla samalla miehellä!

Linja-autoissa rajoitin pakollinen 1.1.1988 lähtien, vanhemmissa ei vaadita. (koettu kantapään kautta ja vieläki kirvelee jalkapohjia )
Matkailu autoksi (1+8) rekisteroity linja-auto ei tarvitse rajoitinta vaikka olisi uudempikin.

Katsastuksessa linja-autolle pitää tehdä paineilmajarrujen perustesti, nopeusmittarin tarkastus ja nopeudenrajoittimen tarkastus (jos on).
Matkailu autossa riittää paineilmajarrujen perustesti.

Matkailu autossa on ajoneuvovero ja käyttövoimavero.
Linja-auto on veroton.

Yksityis käytössä liikennevakuutuksessa ei ollut hintaeroa sama kumpi on.

Matkailu auton pituus 12m (poikkeus luvalla 13m) max leveys 2,5m
Linja-auto saa olla 14,5m pitkä

Tässäpä tämän kevään tuntemuksia tuoreeltaan

Taas kummitelee toi linja-auton puoleenväliin asti matkustamo juttu on kysytty Trafista ja sellaista ei kuulemma ole ollutkaan eli katsastumiesten omia juttuja

Miksiköhän tossa mun kääpiössä ei ole rajoitinta ... vai onko se vasta jossain 120 km/h jälkeen ...

Tekis mieli sen verran arvailla, että Joopen kotipaikkakunnan A-katsastuksen inssi tainnut olla vailla tuota puoliväli-sääntöä..?

Vesku kirjoitti:Tekis mieli sen verran arvailla, että Joopen kotipaikkakunnan A-katsastuksen inssi tainnut olla vailla tuota puoliväli-sääntöä..?

Se oli naapuri paikkakunnan yksityinen asema mutta leimalla käytin Ylinaapuri paikkakunnalla

Bussiton kirjoitti:Taas kummitelee toi linja-auton puoleenväliin asti matkustamo juttu on kysytty Trafista ja sellaista ei kuulemma ole ollutkaan eli katsastumiesten omia juttuja

Kiitoksia tiedosta tietää vastasuudessa ruveta arvelemaan jos joku sellaista vaatii

Nyt se on sitte totta meilläki..! Pihaan rantautui Scanian alustalla seisova Kutter9. Kertaalleen rakennettu matkailukäyttöön... Saas nähä mihin näppini iskin.

Pistähän kuvia kapistuksesta

Taitaa olla Lahti32 sulle tutun näkönen peli..