kysymys vanhan rakennuksen vapaakierrosta

[Pukaatti]

Täähä on aivan väärä voorumi kysellä talojen jutuista, mutta tääl on monta eriammattilajin ihmisiä ni kysyn nyt: meillä maalla vanha keskusuuni joka lämmittää n.180 neliön tilaa vapaakierrolla vesipattereita, eli julmetun iso putki lähtee uunista jne. Junou! Ni pystyisikö vaikka kiertovesipumpulla nopeuttamaan vedenkiertoa /lämmön siirtoa? Katolla avopaisari jossa vettä. Kierrossa on tällä hetkellä pakkasnesteen ja veden seos.

[Kormus]

Pystyy.

[Pukaatti]

Osaatko antaa neuvoa vaikka et olisko apua jos laittaa kiertovesipumpulla kierron vaikka ohuimpaan kohtaan? Kun tuntuisi helpommalta siihe liittää kiinni?

[junior]

Nyt menee vähän arvailun puolelle mutta säädettävä pumppu ennen ensimmäistä patteria.

[Kormus]

Ei sillä kohdalla muuta väliä kuin, että on se säiliö imupuolella pumppua. Toki ennen ensimmäistä patteria. Minkä kokoisia putkia siinä linjassa on ja mitä materiaalia? Nykyiset pumput siitä hyviä, kun niissä taajuusmuuntimet. Vähän isommalla rempalla asentaa vielä linjaan varaajan lisäksi niin lämpöä riittää pitkälle vaikka tuli sammunut.

[Pukaatti]

Ne on varmaan ihan terästä. Hellan lähtö on jotai 5" torvea ja sitten tietty pienennee loppua kohti. Hitsaussaumoja on ja semmosia järettömiä muttereita . Isä menee huomenna ilmeisesti maalle ni pyydän ottaa kuvia!

[Kormus]

Joo ehkä kannattaa jostain 1" putkesta aloittaa se pumpun asennus. Kauhea supistus tulee jos 5" putkeen änkeää. Rohkeilla putkilla on joku joskus tuon tehnyt jos 5" putkella lähtee. Siinä jo tilavuutta pienen varaajan verran pelkässä putkessa.

[Pukaatti]

Joo se on iha reilusti mitoitettu. Oiskohan 3 rivisiä pattereita n.15kpl

[Kormus]

Vapaakierrolla pitää olla enempi tilavuutta kuin pumpulla varustetussa. Nuo on varmaan sarjaan kytketty nuo patterit. Saattaa silloin tuo lämmön säätely olla vaikeeta.

[Pukaatti]

Niissä on termostaatit vissii? Ainaki semmoset norsunluun väriset jutut joka päässä.

[Kormus]

Saattaa ne olla silloin rinnankytketty joten ei ongelmaa silloin pitäis olla. Pumppu väliin ja puuta pesään. Toki voi ne "norsunluu" nupit olla pelkät sulutkin.

[Pukaatti]

Ok. Otamme kuvatuksia heistä

[Victorjussi]

Paluupuolelle laita pumppu. Vanhoissa on lähtö kattilalta tehty paksulla. Viistuumanen kuulostaa äkkiä jytäkältä, jos semmosella tehty vaikkapa vaan alotuski.

[Jule]

Mulla tuli mieleen että jos sen pumpun laittaisi niin että tekisi siihen 5" sulun ja sen rinnalle lenkin jossa kv pumppu olisi, systeemin saisi siten toimimaan tarvittaessa myös vapaasti ilman sähköä jos tulee tilanne. Niin tai paluupuolellahan tuo olisi tietysit helpompi toteuttaa kun se putki on vähän kohtuullisempaa.

Noinkohan se mökki kuitenkaan lämpiää käytännössä yhtään sen nopeemmin vaikka kierto olisi pakotettu?

[Pukaatti]

Sähkökatko on hyvä huomio! Ja meininki ois saaha viimeinen huone lämpimämmäksi rajummin.

[Jule]

Yksi mikä tuohon lämpeämisnopeuteen auttaa myös on laittaa puhallin kohti patteria. Sillä saa patterin luovuttamaan lämpöä nopeammin kuin pelkästään säteilemällä.

[Wowbagger]

Sähkökatko on hyvä huomio! Ja meininki ois saaha viimeinen huone lämpimämmäksi rajummin.

Onks viimeinen huone joskus aikojen alussa lämmennyt paremmin ja onko järjestelmä pesty joskus? Verkostossa saattaapi olla jo jonkin verran berkhooffia. Ellei putket ole ihan umpiruostuneet, niin pelkällä pesulla saattais pelittää jo paremmin. Patteriventtiilit siellä kuvauksen perusteella on, mutta termostaattia siinä välttämättä ei ole. Jos venttiilin saa purettua niin, ettei tarvi ryhtyä putkitöihin, niin suosittelen. Sen täytyy kylläkin olla silloin ajalta miekka ja kirves.

Niinkun muutama on jo kirjoittanut, pumppu verkoston paluupuolelle. Kattilan jälkeen lämmöt on sen verran korkeat, että varsinkin taajaripumpun ikä voi jäädä lyhyeksi. Ehdottomasti mutapussi ennen pumppua ja sulkuja sopivasti siten, että sen pääsee putsaamaankin ja pumpun vaihto onnistuu ilman verkoston tyhjennystä. Kun kaikki skeida putkistossa lähtee liikkeelle pumpun avulla, niin siivilä kannattaa putsata muutaman kerran.

Sit lämmönlähteen toiminnan kannalta kannattaisi laittaa pumpulle ohjaus laittamalla kattilan menopuolen putkeen termari, eli sellainen yksinkertainen pinta-asenteinen jos ei muuta keksi. Tän näköinen jousella putken ympäri http://www.planora.fi/trade_dl.php?id=916 Se termari maksoi viimeksi ostaessani parisen kymppiä, eikä täälläkään voi oikeesti olla melkein satasta.

Kun vapaakiertoisessa neste ei ala kiertämään ennen lämpeemistä, niin kattila ehtii saavuttaa paremman lämpötilan palotapahtuman kannalta, eli ei tarvi säätöä. Esim. mun torpan alapalokattilassa pumppu käynnistyy jossain 60 asteen tietämillä. Jos pumpulla aletaan kierrättää kylmää vettä patteriverkostosta, niin pannu lämpiää oikeaan toimintalämpötilaan melko lailla myöhään ja tulisija+piippu nokeutuu alta aikayksikön.

Vapaakiertoisiin oon törmännyt aikoinaan kahdessa Virolaisessa torpassa ja molemmissa oli perusongelma tukossa olevat putket, eli ois lähtenyt todennäköisesti pelkällä pesulla pelittämään. Avoimella paisarilla vesi jää happipitoiseksi, eikä se ainakaan hidasta ruostumista. Jos siellä on pitempään ollut glykolit, niin toivoa on enemmän.

Taajaripumppu on säädön kannalta kiva. Jos sulla on tuttu ammattitaitoinen putkari, niin osta siltä kuitenkin sopivan kokoinen kolminopeuksinen peruspumppu. (Grundfos UPS tai jokin italialainen halpis, kun käyttöaika on kuitenkin olematon)

[Pukaatti]

Ok. Putket ollu kauan luulen. Se meidän paikka on 1918 muistaakseni rakennettu vanhasta kirkosta (siis kirkko purettu ja käytetty hirsiä) hyödyksi. Linjoissa ollu n.15v pakkasnesteet sisällä -30c kestoiset. Kesällä meinattii että tyhjennetään pois kaikki ja huuhdellaan läpi sekä tuo pumppu asennetaan sinne. Avopaisari on täs systeemissä juu.

[Wowbagger]

Ja Julen mielipide on ehdottomasti asiaa, eli pumppu kannattaa asentaa ohitusputkeen ja vanhaan putkeen pumpun käytön ajaksi suljettava venttiili. Vapaakierrolle oikein suunniteltuun systeemiin pumpun asentamisesta ei oo lämmityksen kannalta oikeastaan mitään hyötyä, mutta sillä saadaan ehkä tekohengitettyä systeemiä, kun ahdistuneet röörit haittaa kiertoa. Aika hyvän ikäinen laitos. Onko keskuslämmitys keksitty Savonlinnassa?

[Pukaatti]

En tiiä onko täällä keksitty mut tämä on täällä tehty ainakin siis tuossa joristiin pappojen kanssa ja kuulemma uutenakaan ei oo viimoinen huone ollu kovin lämmin 4 makkaria n.25 neliötä per makkari ja tupa n.80 neliötä ja keittiö en tiiä sanoo kokoa ja eteisen tilat en osaa kertoa. Mut jonnii verran on tuota lämmitettävä kunnes on "elolämmintä " hitonmoiset hirret seininä ja ei eristetty mitenkää paitsi hiekkaa ja sammalta välikatolla. Sieltä otettiin n. 8000kg pois kun mie pelkäsin sitä painomäärää.

[Zippo]

Meillä kotipaikalla on vapaakiertosysteemi. Kiertovesipumppu ollut viimeeksi päällä varmaan 3 vuotta sitten. Lämmitettäviä huoneita 7. Meillä systeemi pelaa koska kattila ja 2000 litran varaaja on kellarissa ja pattereille lähtee vissiin 3" putki mikä on loivassa nousussa varmaan 6 metrin matkan ennenkun tulee alakerran pattereille. Tosta korkeuserosta on iso apu.. Kiertovesipumppu on linjassa ja vesi virtaa sen läpi. Varaajn ja puukattilan väliset putket on 4" ja toinen kulkee lattialla ja toinen katossa. Täysin sähkövapaa systeemi. Tohon sun systeemiin tekisin tosin ton hanan ja pumpun sen rinnalle.. Yhdel savottakämpällä missä kaikki on samassa tasossa niin järjestelmä lopetti toimimisen hellan vaihdon myötä kun lähdöt muuttuivat 10cm matkalta ohemmiksi.

[Pukaatti]

Tässä meijjä judanssissa ei ole varaajaa olleskaa. Oisko hyvä olla joku?

[Pilotti]

Tässä meijjä judanssissa ei ole varaajaa olleskaa. Oisko hyvä olla joku?

No jos haluaa kuumaa käyttövettä niin kyllä.

[Pukaatti]

No sille ei ole tarvetta kun tiskivesi tulee 100 litran varaajasta. Mutta en ymmärrä varaajista mitään enkä edes kun täällä laitetaan joki kierukka vanhaa pönttöön jne. Ei käryäkää miten semmonen on toiminnaltaan.

[Lahti32]

Tuskin kannattaa varaajaa lisätä käyttövettä varten. 40-100 litraisella pärjää hyvin, ei ole kallis eikä se itsessään hukkaa energiaa taivaan tuuliin niinkuin tuollaiset 2000 litraiset pöntöt.

Vapaakierto kannattaa säästää toimivana. Luulisin että jos systeemi on ollut vuodesta 1918 esim vuoteen 2000 avopaisarilla ja ilman glykolia, se on niin ruosteinen systeemi että pitää huuhdella. Onko näihin olemassa jotain ainetta jota laittaa kiertämään ja mutapussilla kerää mähmät pois?