Kylähullut Kulkurit

Aamuhämärissä taas pihalle koirien kanssa, saa olla rauhassa isossakin kylässä kun kuuden korvilla tallustelee puistoissa :lol: Aamupalan jälkeen taas tielle. Nyt ollaan jo melkoisen tutuissa maisemissa, baltian isompia kaupunkeja yhdistelevät tiet on ajeltu kymmeniä jollei satoja kertoja tässä vuos...

Unkarin ja Slovakian kauttakulku piti olla ihan läpihuuto isoa tietä. Jotenkin katsoin itse väärin tai navi harhautti, koska lopulta oltiin taas pienellä kylätiellä joka menee keskustojen läpi. Varmasti viimeistä kertaa tähän reissuun ajellaan oikeaa vuoristotietä. Neulansilmät ovat niin tiukkoja, e...

Aamupala alkaa seitsemältä ja ollaan melkein hetimiten sitä kauhomassa. Sitten reippain mielin on the road. Rajalle ei ole kuin kivenheitto. Periaatteessa homman pitäsi sujua kivuttomasti, kun yhtä eu:ta ollaan, mutta jokuset ovat viettäneet asemalla parikin tuntia :shock: Tullessa ulospäin suuntaav...

Romania ei kyllä vastannut ihan odotuksia. Toisten kertoman perusteella kerjäläiset ja rosvot vie vaatteetkin päältä heti ulos astuttaessa, liikenteessä on lähinnä hevoskärryjä ja tiet muistuttavat perunamaata :lol: Kerjäläisiä ei juuri näkynyt, muutama yksittäinen eivätkä olleet mitenkään agresssii...

Matka taittuu varsin hyväkuntoista moottoritietä myöten. Meinaa jopa hämmästyttää, sillä odotin huomattavan huonokuntoisempaa tietä. Tie on melko tasaisella maalla, mutta vuoristomaisema kumpuilee taustalla jatkuvasti ja mäen sattuessa kohdalle tuppaavat ne nousemaan melko korkealle. Liikenne sujuu ...

Kuudelta ylös ja koirat pihalle. Sitten omat aamutoimet ja aamupalalle alakerran ravintolaan. Puoli kymmenen maissa ollaan siinä mallissa, että kävellään kadun yli kauppaan ja ostetaan muutama 7 litran vesitonkka mukaan. Sitten vain matkaan, ratsu reima. Kaupungista pääsee sujuvasti ulos näin arkiaa...

Olin tuollapäin viime syksynä reppumatkalla ja totesin, että autoillen olisi parempi. Vaikka sitten vuokramobiililla, mutta kuitenkin. On kyllä sellaiset maisemat, että ei mitään rajaa. Tietysti jos Scanialla seikkailis, niin saisi kansipahvit kyytiä ja asbestijarruista pölyt irti. :lol: Mutta ääri...

Liikennettä ei ole ihan tuhottomasti, joten kaupungista päästään kohtuu kivuttomasti ulos. Ennen Tiranaa käännymme vähän pienemmälle tielle joka vie kohti pohjoista ja Montenegroa. Joka kerta kun tullaan johonkin kyläpahaiseen tai pieneen kaupunkiin jossa on ristyksiä joissa on enemmän kuin yksi tie...

Suihkun ja pienten nokkaunien jälkeen mieli on hiukan parempi ja paranee vaan kun saadaan puu-uunissa paistettua pizzaa nenän eteen. Sapuskoinnin jälkeen hetki lisää lepoa ja kolmen korvilla lähdetään suuntaamaan taas näyttelypaikalle. Homma menee yhtä hyvin aikataulussa kuin viimeksikin. Iltasella ...

Google löytää parkkipaikan, se on noin puolen kilometrin päässä hotellilta. Tie sinne on tosin suljettu, eikä navi osaa ehdottaa vaihtoehtoja. No sivukadulle joka päättyy liikenneympyrään, ympyrästä takaisinpäin ja parkkiin melkein suojatien päälle. Hätävilkut päälle ja jalkaisin tutkimaan asiaa. Py...

Kello on jossain yhden maissa yöllä, kun touhu ympärillä pikkuhiljaa hiljenee. Me ollaan likan kanssa koisattu jo hyvän aikaa piippuhyllyllä kun rouva vielä ravaa ryhmäkehässä toisen koiran kanssa. Vähän havahdun jossain kohtaa kun saapuvat autolla, mutta käännän kylkeä vaan ja jatkan unia. Aamu val...

Vakuutusasiamies soittaa lopulta takaisin ja kuten arvasin niin hän on syömässä eikä pääse koneelle ainakaan tuntiin. Lopulta rouvan puhelimesta päästään läpi vakuutusyhtiön asiakaspalveluun, ei sieltä tietenkään vastata, mutta jätetään soittopyyntö. Jonkin ajan kuluttua sieltä soitetaan takaisin ja...

Täytyy kyllä sanoa, että jopas on amatöörimäinen moka. En ole sitävertaa edes koko pahvia avannut, että olisi tarttunut silmiin viimeinen voimassaolopäivä. Ajan auton parkkiin tiensivuun ja saapastelen konttoriin, koitan samalla soittaa vakuutusvirkailijalle. Eihän se vastaa kun kello on kymmenen. S...

Viimeiseksi yöksi vaihdoimme hotellia lähemmäs kaupunkia, että aamulähtö seuraavaan paikkaan olisi mahdollisimman sujuva. Näkymät huoneen parvekkeelta suht ok. IMG_20230903_125251900_copy_1536x2040.jpg Alkuillasta käytiin rannassa vielä syömässä ja viimeisessä näyttelyssä täällä. Vakitarjoilija oli ...

Aamulla nukutaan pitkää ja heräillään rauhassa. Sänky on erinomaisen hyvä, hiljalleen keski-ikäistyvän ihmisen selkä ei kipeytynyt lainkaan, mikä on melko harvinaista. Talon omat koirat on luvattu pitää kytkettyinä 7.00-22.00 joten sillä välillä on turvallista ulkoilla omien koirien kanssa. Keskipäi...

Rajalta tie lähtee putoamaan alamäkeen. Ensimmäiset muutamat sadat metrit päällyste on melko heikkokuntoinen, vähän jo käy mielesse, että voiko vielä huonommaksikin mennä :lol: Onneksi laatu paranee pikaisesti. Kovasti ei ole mutkia haaskattu tälle puolelle, vaan lasketellaan melko suoraviivaisesti ...

Kuin taikaiskusta eu-puolen jono alkaa lyhentyä ja me ollaan aina vaan toisessa syrjässä jumissa. Vilkun käyttö ei auta mitään täällä kolkalla, ainoa konsti on olla riittävän nopea ja tunkea röyhkeästi väliin. Kauhukuvana siintää mielessä tullimiehen kiukustuminen väärään luukkuun tunkemisesta ja ko...

Aamulla sataa taas. Onneksi pelto tuntuu melko kantavalta, päästään varmaan vielä poiskin. Koirien ulkoilutus ja ruokinta, sitten omat aamutoimet. Eli vessakäynti viereisen rakennuksen päässä ja kahvit tippumaan. Ransiitissa on rouvan mersun ensiasennusakku vuodelta -08 hupiakkuna apukuskin penkin a...

Pikkuhiljaa maasto tasoittuu ja saavutaan Golubovkin kaupunkiin. Taas kierrellään laitamille ja mielenkiintoisia reittivalintoja myöden mennään koirakoulutuskeskuksen takapihalle. Koiranpito on täällä kolkalla huomattavan erilaista kuin meilläpäin. Tässä malliesimerkki koiran kuljettamisesta automat...

Jonkin sortin valtatie tämä on, mutta meikäläisittäin ei kovin kaksinen :lol: Kunto on sentään varsin hyvä, mutta melkoista syheröä mennään pitkin vuorenrinteitä. Mäet ovat melko jyrkkiä, isoimmillaan liikennemerkein varoitetaan 10% nousuista ja laskuista. Välillä on myös niin jyrkkiä käännöksiä, et...

Pientä vuoristotietä taiteillaan Posušje nimiseen kaupunkiin ja sen laitamilta löytyy vehreä niitty johon on jo koottu suurelta osin koiranäyttelyssä tarvittava kevyehkö infra. Aiemmin on luvattu, että paikalla saa leiriytyä ja sähköäkin saa. Katsellaan hetki paikkaa ja ajetaan hollantilaisen matkai...

Myllätään kassia ja taskuja. Kaivellaan ovitaskuja ja selataan kuittipinoja. Ei vaan näy missään kuponkia. Mielessä siintää neuvottelu kroatialaisen asiakaspalvelijan kanssa, ei muistu edes mieleen paikkakunnan nimi mistä ollaan moottoritielle tultu. Se ehkä oleellisesti helpottisi asiaa. No, ei se ...

Kolmisenkymmentä kilometriä ja ollaan taas vaihteeksi valtionrajalla. Yli mennään totuttuun tapaan, vauhtia vaan vähän hidastetaan ja sitten mennään taas. Nyt ollaan Kroatiassa. Moottoritielle taas maksulippu automaatista ja putki punaisena menoksi. Mäkiä piisaa, sekä ylös, että alas. Tasaista ei tu...

Kello soi 6.00, on tämä jumaliste touhua, kesälomalla :lol: Koirien hoito ja omat aamutoimet, sitten katselemaan aamiaista. On parempi kuin illallinen. Munakas saisi olla vähän vähennän kypsennettyä ja pekoni taas enemmän, mutta ihan ok. Koirat ja kassit autoon ja menoksi taas. Tosin ensin ajetaan v...

Kuvia on vähän vähän, sori siitä. Koitan lisäillä niitä vielä jossain välissä.. Kukaan ei varsinaisesti halunnut Italiaan, mutta se on nyt vähän välttämätön paha. Tunnelin suulta tie tekee muutaman serpentiinimutkan alas päin muuttuen pikkuhiljaa useampikaistaiseksi ja lopulta ihan moottoritieksi. M...