Kylähullut Kulkurit

Sama homma oli täälläkin. Ei helpolla saanut kiinni Matkaajan edustajaa...

Rakentelin tuossa talven aikana -84 taukovaunun täysin uusiksi saunaksi. Papereissa hinattava laite ja 660 kg. Todellisuus aika pitkälti just tuo. Paino ehkä hippasen yläkanttiin- 710 kg arvio. Koppi on tehty huonekaluputki runkoiseksi. Päältä alu ja sisältä 9mm havuvaneri.
Alusta vakio sinkattu jarruton keskiakseli hökötys suht lyhkäsellä v-aisalla.
Autohan on ilmajousitettu b10m ja hieman oon epäileväinen miten sauna kestää. Vetoauton painoahan tuommoseen ei oo merkkailtu.

Miten tuon koukun sais joustamaan ja mitähän semmosesta konttorilla tykkää? Äkkiä tulis mieleen saranoitu v-palkki ja vaikka motukan takaiskari jouseksi. Onko ihan hullua? Onko joku toteuttanut jollain tapaa?

Mitenköhän tuo toimisi jos jonkun lehtijousitetun henkilöauton jousen laittisi siihen aisaksi?

No tämähän tuli itsellänikin yön aikana mieleen mutta niin että auton alle tulisi tukevasti saranoitu v-mallinen vetoaisa, mikä jousitettaisiin yhdellä pitkittäin sijoitetulla lehtijousella. Liikkeen vois rajoittaa johonkin 10-15 cm ja olis sivuittain tukeva.

Hmm. Siinähän voi käydä kyllä niinkinpäin että koko hökötys lähtee oskilloimaan jousen resonanssitaajuudella. 1-akselinen kärryhän tykkäisi mielellään mennä kiikaa-kiikaa aisa ylösalas? Keinuu vielä varttitunnin parkissa ajon jälkeen.

Olisiko siinä iskari oltava jousen sijasta tai rinnalla?

Kestää kyllä ajon mutta ravistelee itsensä osiksi parkissa.
Miten jäykkä tuo pitäs olla muutenkin? mietin myös jousen tilalle esim koneen kumityynyjä, Volvoissa on aika yleismallisen näkösiä.
Tai miten onnistuisi jonkinmoinen kumikytkentä niinkuin kuorma-auton vetokytkimessä. Koukku sais vissiin kuitenkin kestää pysyasennossa ja jos liikevara on pieni niin hyöty on marginaalinen.
Onneks en oo vielä käynyt rakentamaan ettei saa ihan kahelin mainetta. D-arvoihin ja niiden laskemiseen tuli just tuossa tutustuttua.
Hyvin suunniteltu on puoliksi enemmän stressaava toteuttaa.

En oo asiantuntija, tien päällä kun katsellut noita mielestäni suurempi ongelma sivusuuntainen vipottelu ( johtuu vetäjän
pitkä peräylitys ja lyhyt kärry, esiintyi jo aikoinaan kuirma autoissa kun oli lyhyitä kärryjä jopa asan pituus vaikuttaa täysperäv), ilmajousiauto menee melko tasaiseti . Vaikka D arvot täyttyy kärryssä vetoautolle , kärryt
on kevytrakenteisia kestävyys perustuu kuljettajan toimintaan.Tuo D arvo löytyy nykyään kärryn vetoaisasta taus tulla pakolliseksi n 2010 vuonna , ts vais tehdas aisa hyväksytään ainakin jarrullisessa omavalmiste piti olla ( myös vetolaitteessa D arvo)

Tuota en osannutkaan ajatella että sivusuunta ois ongelma.
Ajattelin että ongelma olisi kuin piiska tai maton puistelu pystysuunnassa. Voi olla että teen kuitenkin jäykän koukun ja toivon parasta.
On muuten hinnakkaita nuo kuulat jos tahtoo että D-luku ois oikeella tasolla.
Ainut mistä löysin järkihintaisia on tää. https://www.prolux-shop.com/fi_fi/catal ... ggest=true

silvarello kirjoitti: ↑06 Huhti 2021 20:44 Tuota en osannutkaan ajatella että sivusuunta ois ongelma.
Ajattelin että ongelma olisi kuin piiska tai maton puistelu pystysuunnassa. Voi olla että teen kuitenkin jäykän koukun ja toivon parasta.
On muuten hinnakkaita nuo kuulat jos tahtoo että D-luku ois oikeella tasolla.
Ainut mistä löysin järkihintaisia on tää. https://www.prolux-shop.com/fi_fi/catal ... ggest=true

Kats ins sano että poikkipalkin saa tehdä kun ns alkup ei taida olla saatavilla, onnistuin ostamaan kokovetolaitteen uuden, sopivuus ford transit paripyörä/ avolava, bosal ale tuote, siitä sai poikkipalkin lyhentämällä + runkolaipat teki sopivat ja on 3,5 ton kokop kärrylle riittävä. Kuvan lisäys ei onnistunut kokoa on alennettu päivityksissä...

Tilasin tuolta kahdella pultilla kiinnitettävän vahvimman eli D tais olla 31. Jäi kuluineen n.115 euroa. Lähiliikkeestä ois saanu vajaalla kolmella sataa
Oon tehnyt tilaustöinä harrastehenkilöautoihin useita koukkuja, mutten yhtään matkailuautoon. Noihin 40-70 luvun peleihin ei oikein löydy koukkuja eikä kyllä 90 luvun busseihinkaan.
Itseasiassa auton alla näyttää olevan aika tukevan näköinen "hinauslenkki" pulttikiinnityksellä. Pitänee vaan tarkastaa että rakas ystävämme korroosio ei oo tehnyt tuhojaan.
Paksuu profiilia ja tukevaa saumaa. Takapuskurin alareuna näyttää olevan 45 sentissä ja ite saunavaunukin kulkee kuin varpaisillaan- ei tarvii kyntöauraa ruveta tekemään.

tuo sivuttain kiemurtelu on myös ihan tärkeä havainto.

oli aikoinaan työkaluna kuorma-auto, jossa teli ylhäällä oli peräylitystä lähes bussin peräylityksen verran.

perässä täysperävaunu, jossa sitten niin lyhyt aisa kuin mahdollista.

kun auto heilahti sivuttain, kärry kävi kurkkaamassa oikein reilusti kummallakin puolella ja oikeastaan aika äkäisellä liikkeelläkin. siis jos miettii, mitä jonkun Muulin siellä perässä pitäisi kestää.

Tuossa mietin että mimmosia nuo Morelo-asuntoautot on vetää mittää kun takatallin takia takaylitystä pienen henkilöauton verran, eli varmaan metrin enempi kuin bussissa. Koukku taitaa kuitenkin tulla jo vakiovarusteena esitteen mukaan..
Kävin mittaamassa vaunun etuylityksen ja tuntuu olevan ihan normaali n.3m, eli akselista aisan päähän. Autossa takaylitys 3,5 m luokkaa.
Saa nähä miten koppi käyttäytyy.

Kyllähän ne takaylitykset on jo ihan perus ducatoalustaisissakin asuntoautoissa jo aika komeita, ja sitten kun niihin asennetaan vetokoukku, se on melkoisen himmelin nokassa - se takatallihan on kuitenkin melko kevytrakenteinen.

Jule kirjoitti: ↑07 Huhti 2021 13:02 Kyllähän ne takaylitykset on jo ihan perus ducatoalustaisissakin asuntoautoissa jo aika komeita, ja sitten kun niihin asennetaan vetokoukku, se on melkoisen himmelin nokassa - se takatallihan on kuitenkin melko kevytrakenteinen.

Samaa katsonut, bussin etu on pidempi akseliväli joka pienentää ja hidastaa takaheilahduksia,,, asuntoautoihin joissa ei varsinaista runkoa ole on melkoinen tukirakennelma tarvitaan vetokoukulle , dethlefiin / mb315 kysyin jäi ostamatta hinnan johdosta ja pv max oli melko vaatimaton.

Mä en kyllä oikein usko että se pitkä takaylitys on kuitenkaan se ratkaiseva tekijä noissa pikkukärryjen rungon tai aisan kestossa. Mun mielestä se on ihan se kun se kärry kulkee jonkun montun yli ja pomppaa, niin kun se veturi on liian raskas, se vetoauto ei ota sitä liikahdusta vastaan, vaan saa aikaan sen että se energia purkautuu siihen aisaan.

Kuorma-autoissa täysperävaunun kiemurtelu liittyy mielestäni siihen kärryn akselivälin ja aisan pituuden suhteeseen, sekä aurauskulmiin. Kaiken järjen mukaan ajateltuna, jos normaalissa autossa väärät aurauskulmat saavat aikaan ohjauksen joka vetelee äkkinäisesti puolelta toiselle, sama ilmiö on myös perävaunussa jossa on "ohjaava-akseli".

Eikai täysperävaunu kiemurtele juurikaan? Dolly + puoliperävaunu on melko lailla pahempi. Eli siis keskiakselikärry, jonka päälla on puolikkaan vetopöytä. Se on tyhjänä melko kamala hinattava, mutta taas eilen, kun oli kunnon kuorma, ei mitään ongelmaa, meni kuin se kuuluisa juna, vaikka tuuli koittikin ravistaa... Oikeassa Täysperävaunussahan ei ole aisapainoa lainkaan ja etuakselit eivät pääse kallistumaan suhteessa kärryyn. Tällöin autosta perävaunuun ei välity lainkaan pystysuuntaisia voimia.

Ja noista kärryn auraus kulmista, miten ne vois olla huonot? Jäykkä akseli ja jousen päät "kiinteästi" kiinni rungossa. Toki jos on joku kolarikärry tms, niin kai se silloin on mahdollista...

No eihän se täysperavaunu rakenteeltaan eroa tuosta dolly+puolikkaasta, ellei se vetopöytä tai tappi kovin väljäksi ole mennyt - joka tosin on yhtälailla mahdollista täysperävaununkin kanssa.

Kai sen jäykkäakselisen kärryn aurauskulma menee samalla metodilla vääräksi kuin jäykän akselin camber kulmatkin. En mä tiedä onko se jo valmistuksen aikana tapahtunut virhe, vai väsyykö se metalli jotenkin ajan kanssa, mutta ei se jäykkä akseli sitä tarkoita etteikö pyöränkulma voisi olla virheellinen.

Lisäksi se "oikea" kulma ei välttämättä ole 0°, vaan sen vakaan käytöksen edellytyksenä voi olla esim pieni auraus, aivan kuten henkilöautoissakin.

Ei ne ees kato noita pikkukoukkuja näissä isommissa vehkeissä. Ainakaa ei kaks vuotta sit kattonu ku KolmosHorroriin koukkua liimailin. Keinutelikärry, ilmajouset ja bussin peräylitys oli aivan mainio yhdistelmä ku viimeks puoli Eurooppaa sillä junalla vallotin. Kuljettajaerrori tuhosi yhden kärrynpyörän, muuten ei mainittavia ongelmia.

Pitkä peräylitys helpottaa etenemistä ahtaissa paikoissa ku kärry kulkee melkein veturin renkaanjäljissä, eikä oio nii älyttömästi, vaikka vetonupista olis akseliin riittävästi matkaa.

Tulipa pohdittua tuota koukkua silloin keväällä ja ajattelin päivittää tilanteen.
Rakensin koukun joustamattomaksi ja d-arvohan oli koukussa 31. Vedettävän ajonaikainen tarkkailu rajoittui varjosilhuetin tarkkailuun ja peruutuskameran pakkosyöttöön. Valot laitoin ledimallit niin ei oo niin tarkka jänniteestä
Koko kesän vedin tuota 700 kilosta saunaa perässä ja en saanut mihinkään vaurioita aikaiseksi. En oo katsonut kilsoja mutta arviolta joku 6000 km.
Vaunua ei huomaa perässä ollenkaan. Siis yleensä kun tuon lauseen kuulee niin kyllä sen huomaa mutta nyt ei aikuisten oikeesti huomaa. Ei huomannut edes vaikka jätin kerran nokkapyörän alas. Tai no vaurioita... siitä pyörästä ei ollut enää mihinkään.
Kulutus lisääntyi litralla tai parilla. Miten muilla tuo kulutus on reagoinut?

Hieno homma!

Tuli mieleen tosta et vaunua ei huomaa.. Mulla oli muutama vuosi sitten 2.8 Pajero jolla välillä vetelin 3-akselista traileria. Joku pakkasaamu kytkin kärryn ja lähdin nukuksissa liikkeelle, kymmenen kilometrin ajon jälkeen alkoi ihmetyttämään outo käry. Yhdistelmä pysäkille ja sit eiku tupakiks, 3. akselin kumpikin pyörä aivan paskana ku jarru oli jäätyny jumiin. Ei vaan huomannu.