Kylähullut Kulkurit

perheeni sai noin 20 vuotta sitten pienen mersun linjurista tehdyn matkailuauton perhetuttavilta lainaan, kierreltiin suomea. lappeenrannan liepeiltä lähtö, kotkan ja helsingin kautta turkuun ja naantaliin. sieltä tampereen, lahden ja kouvolan kautta takaisin kotiin. jostain syystä tuollainen tapa matkustaa jäi kytemään noin kymmenvuotiaan mikon sielun syövereihin.

tässä välissä oon hankkinu kunniallisen ammatin, lauantaimakkarat eväsleipien päälle tienaan linja-auton ratin takana. jäljelle jääneet rahat oon sijoittanu viisaasti paskoihin amerikkalaisiin autoihin. mut nyt se lopulta alkoi sit kyllästyttämään koko touhu aika huolella, laitoin kaiken myyntiin.. moottorit, varaosat ja autot.

sit tärppäs. itseni ikäinen scania tuli vaihdossa toiseen autoon. siirtokilvillä kotiin, ja välittömästi läpikotaiseen tarkastukseen..



eikä ollutkaan niin paha ku luulin.. muutama metri runkopalkkia ja pari paljetta. takavalot. takaseinä. muutama ikkuna. ovikytkimen sähköt. matkustamon sähköjohtojen siistimistä.. ei siis juuri mitään. sisäseinien taakse en toistaiseksi uskalla edes kurkata.

paitsi et hiukan kyl masentaa katsoa lähemmäs kilon painoista johtovyyht.. tarkoitan -sotkua. olis kivempi aloittaa puhtaalta pöydältä, eikä siitä mihin edellinen remonttimies on jäänyt. mut kyl se siitä. asiaa ei kyl helpota se seikka, et päätin jääkiekkofinaalin lopputuloksen nähtyäni olla nauttimatta tippaakaan alkoholia ennen kesälomaani. enkä mie edes vielä tiedä koska se kesäloma on. melkein tekis mieli mennä ostamaan sekä autosähkö-, että hitsausviinapullot pikimmiten.. tai sit vaan sisulla.

olkoot toi kolkytvuotislahja itselleni. toivon et se osoittautuis pikemminkin parhaaks ku paskimmaks synttärilahjaks koskaan.

saunaahan tonne taka-akselin taakse olis tarkoitus jossain vaiheessa alkaa sovittelemaan. takaa katsottuna seuraavaksi pukeutumistilat, ja aivan eteen oleskelutilat reilulle kymmenelle. tarkkaan lukuun en oo vielä päässyt, riippunee siitä minkälaiset sohvat sitä sais rakennettua.

tekniikka toimi oivallisesti. moottorissa oli edelleen ihan sopivasti potkua liikennevirran mukana pysymiseksi, ja vaihdelaatikko vaihtoi kaikkia viittä eteenpäin vievää vaihdetta nikottelematta. kytkinkin oli jopa erityisen mukava, ainakin ku vertaa joidenkin ikäistensä scanioiden on/off-tyyppisiin "launch controlleihin"..

jos jollakulla olis tollaseen sähkökaavio saatavilla ja haluais jakaa sitä tietoa, ni olisin oikein tyytyväinen. kyl niiden johtojen salat setvii mittarin kanssa ilmankin, mut helpottaishan se..

nyt mie meen jatkamaan tota urakkaa. ehkä tolla sit jo kesälomalla ajelis, tarrakilvillä ainakin jos ei muuten..

Morjens, ja terve tuloa foorumille, ihan siisti peli ja ei muuta kun lycka till projektissa!!

Onnea vaan valitsemallesi tielle, tuolta ei taida olla paluuta...
Jos vinkkejä kaipaat lähde käymään joutsassa 10-12.6 siellä kun käyt tutkimassa autot niin on tuliaisina pää täynnä uusia ideoita.

Onnea kova kampehan tuo vielä on! . Ja vielä etumoottorinen siinä on asennetta!

Tervetuloa foorumille!
Onnea ja menestystä rakentelun pariin!
Tarrakilvillä minäkin ajelin ekan kesän ajot , saapa nähä miten on tämän toisen kesän laita

Tervetuloa mukaan Ei toi voi olla huono lahja Itse olen ajatellut että onko se kauhee homma heivata korvattavat johdot veke Tsemppiä värkkäämiselle

Tervetuloa palstalle ja harrastuksen pariin! Kovin oli samanlainen 30V lahja itelläkin ja itse hankittuna, paras lahja ikänä! =)

Voimapihteillä johtokimput nirskuttaa irti poikki ja kattoo sitte mitä ei enää toimi

Ei kannata tehdä noin vaan kyllä on jatkossa hyötyä kun selvittää piuha kerrallaan mikä minnekin menee. Omasta lähti puoli kilsaa turhia johtoja pois joista sitte rakenneltiin korvaavia toimintoja tilalle. Koritehdas ja alustavalmistaja on sitten vähän naimisissa näiden johtojenkin kanssa esim. takavalot, lasinpyyhkimet yms saattaa olla korinvalmistajan tekemää.

Tervetuloa foorumille. Hommat ei vähene vaikka amerikkalaisista luovuitkin.

jep. kyllähän tää vähän tällanen "ojasta syvälle allikkoon"-tyyppinen ratkaisu oli.

takavalojen johtonippu onkin jo erillään matkustamon johdoista. ajatus olis käyttää hyväks osaa matkustamon johdoista, kivahan se olis jos esimerkiks sisävalot toimis ihan ku on tarkoitettu. mut jos ei tarvis harrastusajoneuvossa säikähtää ku joku kyytiläinen päättää hauskuuttaa itseään painamalla stop-nappia, ni olis oikein mainiota. ja samalla vaivalla ne johdot purkaa sähkökaappiin asti. on sit vähemmän sähkösekamelskaa aiheuttamassa tulipalon vaaraa.

eilen auton vieressä tupakoidessa tuli sellanen ajatus mieleen, et varmaan ensi kesän homma olis irrottaa kaikki kylkipellit ja pellittää sit uusiks. ei meinaan oo yhtään suoraa kohtaa oikein missään, ja jos onkin ni sit niistä kohdista on alkanu ruostekukkanen nakertaa. tänä kesänä en kyl tee ku välttämättömät, ehkei sit loppus into heti alkumatkasta.

Tervetuloa joukkoon "hulluun".Vapaa-ajan ongelmia ei ole ainakaan itsellä ollut tässä kevään aikana.
Tämä on hyvä harrastus,hitsaus taito paranee huomattavasti ja työkalut vaihtuu isompiin.

Se on viisas ajatus, et rakentelut jaksottaa sillai et joka kesä pääsee tien päälle. Ei sitä aluksi tarvi olla kummoisia kalustuksia, ne riittää mitä varastosta/lähikirppikseltä löytyy. Motoku kertoi et heidän bussissa levyjä oli senverran lattialla että ei lapset tipu leikkiessään tielle... Jostain syystä nämä reissut mahtavimpina muistoissa. Sit riittää koko perheellä kärsivällisyyttä rakentamiseen kun on jo saanut vähän reissata ja kuunnella lähipiirin kommentteja harrastuksen järkevyydestä...

Terve tuloa minunkin puolesta.
Minäkin ole vaan fiksaillut ja pieniä varusteita laitellut tälle kesälle. Tänä kesänä ajella rällätään ja käydään kokoontumisissa (ainakin tarkoitus on). Nähdään ideoita ja ratkaisuja jota meidänkin pitää saada. Aletaan vasta syksyllä rakentaan.

Mulla on toi vanhempi ollut jo viitisen vuotta kokeluvaiheessa mutta reissuja on heitetty täysillä purkaminen sujuu tossa varmaan tunnissa

Bussiton kirjoitti:Mulla on toi vanhempi ollut jo viitisen vuotta kokeluvaiheessa mutta reissuja on heitetty täysillä purkaminen sujuu tossa varmaan tunnissa

onnea rojektille Purkaminen on helppoa tunnissa saa paljon aikaa jonka korjaamiseen menee vuosikausia..

Tervetuloa harrastamaan.

Projektit ei valmistu tekemällä - ne vain laajenee ja aika kuluu mukavasti. Valmiita saa kaupasta, mutta kuka nyt sellaista haluaisi...

viikonloppu meni rengashommissa.

sain vähän uusia pinnoitettuja renkaita kaupan tekijäisiksi, ja lauantaina vaihdoin sit kolme rengasta taakse. neljäskin piti, mut kas.. ei pysy ilma sisällä. sunnuntaina sit yks ihan romu pois hyvältä vanteelta, tarkoituksena laittaa uusi sille. puoliksi tehty, oli muuten aivan käsittämättömässä tiukassa. ei auttanu hienot rengaskoneetkaan. päädyin sit vaan pyöräyttämään kumin toiseen asentoon, alko ilmakin pysymään.

olo on ku turpaan saaneella nyt, ei oo tällasten kukkakeppien hommaa tollanen ollenkaan.

nostin auton nosturilla ylös, oli aikomus kiinnittää ilmasäiliöt paremmin kiinni. siinä tutkiessani alkoi yhtäkkiä suhisemaan, ilmaputki petti kesken kaiken tasonsäätöventtiilin juuresta. no siinä se aamupäivä menikin muoviputkea tilalle askarrellessa.

säiliöden kanssa jäi homma vaiheeseen, loppuilta menee lava-auton jarruja hakiessa ku pitäs olla siirtokunnossa kai maanantaiksi.

projekti otti melkoisen harppauksen kohti maalia, paineilmatorvet alkoivat parin tunnin selvittelyn jälkeen toimia. muuta ei kelpo ajoneuvo nähdäkseni tarvitsekaan, suorinta tietä katsastukseen.

alkaa näyttää jo linja-autolta, ei enää pelkältä kaatopaikalta. etusillan kattopaneelit, verhoilut ja lamput paikallaan.

olihan lämmin eilen, ei ehtiny juomaan olutta samaan tahtiin ku hikoili. tänään jätin duunipäivän ajaks kaikki ovet ja räppänät lattialuukkuja myöten auki, jos vaik vähän vaihtuis ilma. tänään ohjelmassa lähinnä johtonippujen kolvaamista ja asentelua.. sit ehkä kattokanavat paikalleen.

huomasin et yks valokatkaisija ei tee matkustamossa mitään. johtonipun liittimille virta kyllä tulee, mut liittimien vastakappaleista ei lähde piuhaa enää edemmäs. joten päätin toteuttaa lukuvalojen "pakkosyötön" vittumaisen vaikealla tavalla; lukuvalojen piuhalta syöttö releelle ja tosta tyhjästä nappulasta ohjausvirta. saa sit annettua valomerkin oikein komeasti.

olis tohon varmaan ollu helpompikin tapa, mut ku satuin löytämään (kävin varkaissa) helvetisti käytettyjä releitä, ni teki mieli näperrellä.

ton askartelun seurauksena aikataulu toki venähti parilla päivällä, mut ei kai sen väliä. nyt pitäs mennä poraamaan kattokanavien pop-niittejä auki, ärsyttävää puuhaa etenkin sen takia ku olin kuvitellu niiden olleen ihan vaan ruuveilla.

ja niin joo, ratkaisin autostereo-ongelman ostamalla kannettavan cd/kasettimankan.. ja kun sain lahjaksi j. karjalaisen kokoelmakasetin, ni apinaorkesterin tahdissa osa homman mielekkyydestä on palannut.

homma on edistynyt siten, et ensimmäinen väliseinä on verhoilua vaille valmis.

eilen katkoin vesipattereita, en saanut kuin pienen vedenpaisumuksen aikaiseksi. paria letkua vailla, et sais jäljelle jäävien patterien vesikierron taas toimimaan.

seuraavaks pitäs puhkaista reikä tavaratilasta matkustamoon ja perehtyä takarungon ruostevaurioihin. sit vois tehdä vesitiiviin ja eristetyn umpiseinän matkustamon ja tulevan saunaosaston väliin..

ps. miul olis noita pattereita nyt jouten jos joku tarvitsee.. tiiviydestä en uskalla mennä vannomaan mitään, jostain oli vuotanu vettä lattialle. hiushalkeama tai sit letkuliitoksista.

pps. ihan selvä matkailuauto tää jo on. baarista saapuessa tajusin et olin onnistunu juomaan itseni sellaiseen "leiriytymiskänniin". hain makuupussin ja nukuin bussin lattialla, aamulla heräsin ja tajusin halaavani lisälämmitintä.

oli vähän kirosanoja ilmoilla tänään, ku purin takaseinän vaneroinnin ja ne perkeleen styroksit ku oli ajatus elvyttää takavalot toimimaan..

entisen tyttöystävän amerikanjenkkivaunussa oli sellainen tarra jossa luki "ruostetta ei saa rahalla".. vaikuttais aivan siltä, et tarvis laittaa tutulle tarramaakarille viestiä. olis tarve sellaiselle tarralle.

hetken kiroilun jälkee alkoi lähinnä naurattaa, työkaveri oli maalaamassa yhtiön bussia viereisessä hallipoterossa ja tuli huolestuneen näköisenä kysymään miun vointia.

kyllähän mie tiesin, et hitsattavaa riittää.. mutta että lähes koko takaseinän runko lattian lisäksi.

jotain hyvääkin, takavalot toimivat nyt täydellisesti.. ehkä sitä ehtis saamaan ajopelin viikonlopuks reissukuntoon vaikka työt vähän haittaavatkin.

liitän havainnollistavan (masentavan) sivupersoonallisuusmies huom. havainnollistavan kuvan myöhemmin.

Rautaahan se vaan on, tai oli. Ei muuta ku putsailee ja kattomaan todelliset tuhot, sitten mikkiliimalla uutta rhs:ää tilalle!