tässä välissä oon hankkinu kunniallisen ammatin, lauantaimakkarat eväsleipien päälle tienaan linja-auton ratin takana. jäljelle jääneet rahat oon sijoittanu viisaasti paskoihin amerikkalaisiin autoihin. mut nyt se lopulta alkoi sit kyllästyttämään koko touhu aika huolella, laitoin kaiken myyntiin.. moottorit, varaosat ja autot.
sit tärppäs. itseni ikäinen scania tuli vaihdossa toiseen autoon. siirtokilvillä kotiin, ja välittömästi läpikotaiseen tarkastukseen..

eikä ollutkaan niin paha ku luulin.. muutama metri runkopalkkia ja pari paljetta. takavalot. takaseinä. muutama ikkuna. ovikytkimen sähköt. matkustamon sähköjohtojen siistimistä.. ei siis juuri mitään. sisäseinien taakse en toistaiseksi uskalla edes kurkata.
paitsi et hiukan kyl masentaa katsoa lähemmäs kilon painoista johtovyyht.. tarkoitan -sotkua. olis kivempi aloittaa puhtaalta pöydältä, eikä siitä mihin edellinen remonttimies on jäänyt. mut kyl se siitä. asiaa ei kyl helpota se seikka, et päätin jääkiekkofinaalin lopputuloksen nähtyäni olla nauttimatta tippaakaan alkoholia ennen kesälomaani. enkä mie edes vielä tiedä koska se kesäloma on. melkein tekis mieli mennä ostamaan sekä autosähkö-, että hitsausviinapullot pikimmiten.. tai sit vaan sisulla.
olkoot toi kolkytvuotislahja itselleni. toivon et se osoittautuis pikemminkin parhaaks ku paskimmaks synttärilahjaks koskaan.