Projekti nro 1, Volvo Wiima -85

[Tirehtööri]

Tänks, häätyy olla yhteydessä.

[Jule]

Jos siellä on takasilta poikki, niin ei kai siitä kuormatilasta sinne käsiksi pääsemisestä ole mitään hyötyä? Jos koko taka-akseli pitää saada vaihdettua uuteen, niin maahanhan se pitää saada pudotettua, ja sitä ennen auton perä nostettua tarpeeksi ylös ja tukevasti.

Ei tuo mun mielestä nyt mikään mahdoton rasti ole, mutta hyvä työskentelytila kyllä tarvitaan ja asiallisia nostimia ja pukkeja.

[Rosvolinna]

Juu. Olen kerran vaihtanut LT-volkkarin perän akseleineen päivineen = helppo homma; puoli päivää ST1 mittarikentällä räntäsateessa. Aikaan sisältyi myös vara-akselin hankkiminen romikselta. Bussin ollessa kyseessä pitää vain olla tuhdimmat tongit

[neppi]

Sieltä aikkarilta vois kysyy, jos ne hinais sen sinne ja tekis yhessä sun kanssa sen työn. Niillä on siellä nosturit ja systeemit...

[Pilotti]

Ja lisätään kun pää on jo harva/harmaa, että noita alustoja katkaistiin ehkä myös moottorin etupuolelta. Joka tapauksessa runkoja pätkittiin. On tästä tällä foorumillakin aiemmin kirjoitettu.

Nimenomaan ainakin tavaratilatarpeeseen niitä katkaistiin juurikin moottorin ja etuakselin välistä ja rakennettiin siihen "läpilastattava" tavaratila himmelein. Moottorin ja taka-akselin välissä tämän ratkaisun hyöty olisi minusta hieman kyseenalainen, kun kardaanitunneli kuitenkin jäisi tilaa rikkomaan.

Moottorin ja etuakselin välistä katkaistuissa usein muutettiin normaali etukardaanivetoinen jäähdyttimen flekti hydraulikäytölle, jolloin tavaratilaa saatiin lisää todella reilusti. B10M-W67 oli usein näiden tyyppi, jossa 67 käsittääkseni tarkoitti akseliväliä (6,7m). Pikavuorokäyttöön näitä tehtiin 80/90-lukujen vaihteessa mm. Ajokilla ja Deltalla. Wiimalla näitä rakenneltiin jo 80-luvun puolivälissä, ties mihin käyttöön.

Nuo Wiimalaiset tuolloin tulivat Espoon Autolle keikka-autoiksi ja Hj. Holmströmille Hesa-Kotka välille ja Lohjan Liikenteelle Lohja-Hesa välille. Nuo ovat juurikin katkaistu taka-akselin edestä. Tuo nytkin kyseessä oleva auto. Bussidatasta löytyy kuvia. Esim. Espoon Auton AXP-310,AUS-445,BAV-160 ja AVC-495. Monta Holmströmin autoa ja myöskin tämä UUA-713. Se löytyy kyllä rekisterillä UUA-714, mutta sama auto. Kuvista selviää hyvin moottorin paikka ja pakoputki tulee ulos keskeltä autoa, ei takarenkaitten etupuolelta kuten ehjärunkoisissa. Eli tässä autossa runko on katkaistu vaihdelaatikon takapuolelta. Ja niin, nuo kaikki ovat tosiaan B10M W67 mallia, eli akseliväli 670cm.

[ae70]

onnea hankinnasta

[Tirehtööri]

http://www.roaddog.fi/kalusto_volvo_b10m_wiima.htm

Tälläinen linkki historiasta myös

[Tirehtööri]

Aa, nyt hokasin. Paikallinen aikkari on LAO.
Itseasiassa olenkin ollut sinne yhteydessä ja ehotellut yhteistyötä tmv, jos innostuisivat. Saisivat lätkiä vaikka LAO:n tarrat mainostaakseen siitähyvästä.

Raskoneella arvioivat työksi 20k€ osineen, eivätkä olleet edes alle kunnolla katsoneet. 9000e kuulemma pelkästä polttopillityöskentelystä, 80h arvioituna työlle. 115e/h kun taas toisella firmalla 65e/h. Kaippa heille kelpaa vain oikeat työt.

[b12m]

Ja lisätään kun pää on jo harva/harmaa, että noita alustoja katkaistiin ehkä myös moottorin etupuolelta. Joka tapauksessa runkoja pätkittiin. On tästä tällä foorumillakin aiemmin kirjoitettu.

Nimenomaan ainakin tavaratilatarpeeseen niitä katkaistiin juurikin moottorin ja etuakselin välistä ja rakennettiin siihen "läpilastattava" tavaratila himmelein. Moottorin ja taka-akselin välissä tämän ratkaisun hyöty olisi minusta hieman kyseenalainen, kun kardaanitunneli kuitenkin jäisi tilaa rikkomaan.

Moottorin ja etuakselin välistä katkaistuissa usein muutettiin normaali etukardaanivetoinen jäähdyttimen flekti hydraulikäytölle, jolloin tavaratilaa saatiin lisää todella reilusti. B10M-W67 oli usein näiden tyyppi, jossa 67 käsittääkseni tarkoitti akseliväliä (6,7m). Pikavuorokäyttöön näitä tehtiin 80/90-lukujen vaihteessa mm. Ajokilla ja Deltalla. Wiimalla näitä rakenneltiin jo 80-luvun puolivälissä, ties mihin käyttöön.

Nuo Wiimalaiset tuolloin tulivat Espoon Autolle keikka-autoiksi ja Hj. Holmströmille Hesa-Kotka välille ja Lohjan Liikenteelle Lohja-Hesa välille. Nuo ovat juurikin katkaistu taka-akselin edestä. Tuo nytkin kyseessä oleva auto. Bussidatasta löytyy kuvia. Esim. Espoon Auton AXP-310,AUS-445,BAV-160 ja AVC-495. Monta Holmströmin autoa ja myöskin tämä UUA-713. Se löytyy kyllä rekisterillä UUA-714, mutta sama auto. Kuvista selviää hyvin moottorin paikka ja pakoputki tulee ulos keskeltä autoa, ei takarenkaitten etupuolelta kuten ehjärunkoisissa. Eli tässä autossa runko on katkaistu vaihdelaatikon takapuolelta. Ja niin, nuo kaikki ovat tosiaan B10M W67 mallia, eli akseliväli 670cm.

En epäile kertomustasi. En, vaikka se hieman järjen vastaiselta kuulostaakin. Tuohan tarkoittaisi väistämättä myös kardaanin katkaisemista ja jatkamista... Kuten myös sitä, että taka-akselin ja vaihdelaatikon välisessä "lisätavaratilassa" kulkee kardaanitunneli syömässä ison osan hyötytilasta.

Olisi vähintään mielenkiintoista nähdä tuollaisen "W67-Volvon" tavaratilasta kuva taka-akselin etupuolelta. Löytyisikö?

[neppi]

Aika alhaalla se kardaani on joka tapauksessa

[b12m]

Meinaatko, että kardaani kulkisi tavaratilan lattian alla niin, että tavaratilan lattia olisi tasainen laidasta laitaan? Jos näin, niin kovin matalaksi jää se tila.

[Pilotti]

Ei löydy kuvaa, miltä tuo näytti ja omat muistot ovat hataria, kun ajoin pääasiassa noilla Finlandiolla jotka olivat rungollisia. Kardaanin jatkaminen, tai vielä pitemmän lyhentäminen (alustoja sai kai 7m akselivälilläkin) ei liene kovin iso homma. Tuolla kuorma-autopuolella varsin tuttua kai. Alustoja lyhennetään rekan vetureiksi, tai jatketaan metsäkoneiden kuljetukseen jne. Vähempi tuossa takaa katkaisimessa lie verrattuna tuohon etuosan jatkamiseen. Siinähän joutuu tuon jäähdytinmuutoksen lisäksi jatkamaan sähkösarjoja, vaihdevivustoa, kytkimen putkistoa, kaasuvivustoa ym.

[Wonderi]

Äskeisestä kuvasta päätellen takapyörän napa on helman korkeudella, todennäköisesti kardaanikin on.

[neppi]

Ni on se vaihdelaatikon pää kuitenki orig runkopalkkien alapuolella, et pelkästään jo sillä tietoo sitä lattiaa pystyy yli 20cm laskee ilman mitää. Mulla on tavaratilan lattian ja matkustamon lattian välissä 90cm tyhjää, ja jos siihen vielä ton parikyt senttiä saa lisää, ni jovain alkaa matkalaukkua sopii!

[Bussiton]

http://bussidata.kuvat.fi/kuvat/L/Lohja ... 713+PV.jpg
Tuosta kuvasta päätellen näyttäs moottori kyllä olevan ihan "omalla" paikallaan. Eikä ilmeisesti ole ainkaan kunnolla käytettävissä olevaa luukkua aksen takana. Miksiköhän sit pitkä akseliväli, onkohan auto kuinka pitkä ?

[Pukaatti]

Yx putki eturenkaan edessä vissii? Minkä lie? On muuten niin ryhdissää tuossa kuvassa

[Bussiton]

Webasto siellä asustelee kuskin alla niinkun mullakin tossa Royalissa, ei muuten kauheesti häiritse käyntiäänellä takaosaston maluutiloja

[b12m]

Auton on ymmärtääkseni 13 metriä pitkä. Alusta "tehtaalta" lähtenyt 6000 mm. akselivälillä varustettuna.

[Pilotti]

http://bussidata.kuvat.fi/kuvat/L/Lohja ... 713+PV.jpg
Tuosta kuvasta päätellen näyttäs moottori kyllä olevan ihan "omalla" paikallaan. Eikä ilmeisesti ole ainkaan kunnolla käytettävissä olevaa luukkua aksen takana. Miksiköhän sit pitkä akseliväli, onkohan auto kuinka pitkä ?

Akseliväli on pitkä, että siihen on saatu tavaratilaa tuohon taka-akselin etupuolelle ja juuri siksi tuosta kohtaa on palkit korvattu kehikolla. Moottorin kohdalla on vastaava yläsaranoitu luukku kuin nuo seuraavatkin. Erona, että aukeaa "neliöpää"kahvalla jottei turistit sitä vahingossa avaisi.

[b12m]

http://bussidata.kuvat.fi/kuvat/L/Lohja ... 713+PV.jpg
Tuosta kuvasta päätellen näyttäs moottori kyllä olevan ihan "omalla" paikallaan. Eikä ilmeisesti ole ainkaan kunnolla käytettävissä olevaa luukkua aksen takana. Miksiköhän sit pitkä akseliväli, onkohan auto kuinka pitkä ?

Akseliväli on pitkä, että siihen on saatu tavaratilaa tuohon taka-akselin etupuolelle ja juuri siksi tuosta kohtaa on palkit korvattu kehikolla. Moottorin kohdalla on vastaava yläsaranoitu luukku kuin nuo seuraavatkin. Erona, että aukeaa "neliöpää"kahvalla jottei turistit sitä vahingossa avaisi.

Mä kuitenkin edelleen peräänkuulutan ratkaisun "ideaa"... Normaalissa "tehdasmallin" 13-metrisen auton alustan akseliväli oli 6500 milliä, eli tässä eroa siihen kokonaista 200 milliä. Tuollaisessa 6500-akselivälisessä mahurissa siinäkin oli mahdollista rakentaa auton molemmin puolin jonkinlaiset tavaratilat myös akselivälille, tilan koko tietty riippuvainen korin (oikeastaan matkustamon lattian) korkeudesta. Eli kuten aiemmin mainituissa Wiima Finlandia -malleissakin oli.

Näiden tosiasioiden valossa tuntuu "hullulta" ryhtyä alustan ja kardaanin jatkamiseen, etenkin saadun lisätilan määrä huomioiden. Kardaani vaatii kuitenkin oman tilansa, vaikka miten runkopalkit korvattaisiin himmelikehikolla jatkoksen kohdalta.

Aiemmin mainitsin, että alkujaan tämä alusta lienee ollut normaali 6000 millin akselivälillä varustettu, eli jatkoa olisi 700 milliä, kaikki akselivälillä.

[Jule]

Ainakin myöhemmin mahureita oli rakennettu niinpäin että etuakselin ja koneen välissä oli korkea tavaratila, mutta vanhemmissa oli jäähdytin ja esim tuuletin pitkähköllä kartaanilla auton nokassa, ja niiden muuttaminen olisi kai ollut liian hankalaa, niin että on tehty ennemmin jatkos koneen taakse.

Kyllä tossa munkin 6200 akselivälisessä autossa voisi olla koneen takapuolella läpilastattava tavaratila jos vessa olisi kätetty pois, mutta kyllähän sinne sellainen 40cm pokkaus jää keskelle. Vaihdelaatikon ja taka-akselin välissä on kuitenkin lähes 2m pitkä kardaani.

[b12m]

saa poistaa

[b12m]

Ainakin myöhemmin mahureita oli rakennettu niinpäin että etuakselin ja koneen välissä oli korkea tavaratila, mutta vanhemmissa oli jäähdytin ja esim tuuletin pitkähköllä kartaanilla auton nokassa, ja niiden muuttaminen olisi kai ollut liian hankalaa, niin että on tehty ennemmin jatkos koneen taakse.

Kyllä tossa munkin 6200 akselivälisessä autossa voisi olla koneen takapuolella läpilastattava tavaratila jos vessa olisi kätetty pois, mutta kyllähän sinne sellainen 40cm pokkaus jää keskelle. Vaihdelaatikon ja taka-akselin välissä on kuitenkin lähes 2m pitkä kardaani.

Kylläkyllä. Läpilastattavaa, muttei täyskorkeaa ruumaa sai halutessaan perusmahuriin akselivälille kyllä.

Jäähdytinflektin käyttövoima oli myös mahdollista viedä keulalle hydrauliletkua tai sähköjohtoa pitkin, jolloin koneen etupuolelle saatiin korkeaa läpilastattavaa tilaa. Tähän "kysyntään" Volvo vastasi C10M:llä, joka kuitenkin jäi melkoisen vähälle suosiolle. Vasta myöhempi B10M-C (etenkin moottorin viereen siirretyn jäähdyttimen myötä) löi itsensä tosissaan läpi.

[Kormus]

Jos siellä on takasilta poikki, niin ei kai siitä kuormatilasta sinne käsiksi pääsemisestä ole mitään hyötyä? Jos koko taka-akseli pitää saada vaihdettua uuteen, niin maahanhan se pitää saada pudotettua, ja sitä ennen auton perä nostettua tarpeeksi ylös ja tukevasti.

Ei tuo mun mielestä nyt mikään mahdoton rasti ole, mutta hyvä työskentelytila kyllä tarvitaan ja asiallisia nostimia ja pukkeja.

Jos ei monttua tai nosturia käytössä, niin kyllä siitä apua on. itse ainakin mieluummin olen välillä selkä suorana kuin kokoajan makaan auton alla. helpompi on myöskin taljalla säädellä osien nostoa ja laskua, kuin tunkilla puuhastella. Jos kuormatilan lattia helposti on purettavissa, niin ehdottomasti kannattaa purkaa. Muuten tuo ei kauhean pahalta kuulosta. Muutama päivä töitä ja muutama koppa olutta ja tietysti uudet osat.

[Pilotti]

http://bussidata.kuvat.fi/kuvat/L/Lohja ... 713+PV.jpg
Tuosta kuvasta päätellen näyttäs moottori kyllä olevan ihan "omalla" paikallaan. Eikä ilmeisesti ole ainkaan kunnolla käytettävissä olevaa luukkua aksen takana. Miksiköhän sit pitkä akseliväli, onkohan auto kuinka pitkä ?

Akseliväli on pitkä, että siihen on saatu tavaratilaa tuohon taka-akselin etupuolelle ja juuri siksi tuosta kohtaa on palkit korvattu kehikolla. Moottorin kohdalla on vastaava yläsaranoitu luukku kuin nuo seuraavatkin. Erona, että aukeaa "neliöpää"kahvalla jottei turistit sitä vahingossa avaisi.

Mä kuitenkin edelleen peräänkuulutan ratkaisun "ideaa"... Normaalissa "tehdasmallin" 13-metrisen auton alustan akseliväli oli 6500 milliä, eli tässä eroa siihen kokonaista 200 milliä. Tuollaisessa 6500-akselivälisessä mahurissa siinäkin oli mahdollista rakentaa auton molemmin puolin jonkinlaiset tavaratilat myös akselivälille, tilan koko tietty riippuvainen korin (oikeastaan matkustamon lattian) korkeudesta. Eli kuten aiemmin mainituissa Wiima Finlandia -malleissakin oli.

Näiden tosiasioiden valossa tuntuu "hullulta" ryhtyä alustan ja kardaanin jatkamiseen, etenkin saadun lisätilan määrä huomioiden. Kardaani vaatii kuitenkin oman tilansa, vaikka miten runkopalkit korvattaisiin himmelikehikolla jatkoksen kohdalta.

Aiemmin mainitsin, että alkujaan tämä alusta lienee ollut normaali 6000 millin akselivälillä varustettu, eli jatkoa olisi 700 milliä, kaikki akselivälillä.

Niin, en osaa sanoa miten järkevää/järjetöntä tuo oli, mutta näin tehtiin. Vaikka noihin 6,5 metristen alustaan tuli vain 20cm lisää, niin kuitenkin tuolta runsaan metrin pätkältä poistettu runkopalkisto kai sitten toi riittävästi etua. En tiedä, ja ne jotka tietävät ovat jo ehkä pitkälti poissa tästä maailmasta.