Lämmityslaite itse tehden

[Lahti32]

Kuka se uhrautuu kokeilijaksi

[konenikkari]

Niinpä, pitäis olla auto jossa iso, ja kantava tavaratila, jossa matala nostokorkeus, johon vois trukilla kuormata, millon mimmosenkin välineistön, joka on liitettävissä, auton lämmitysjärjestelmään.
Ja jossa "kaikenvara" vakuutus

[konenikkari]

Muilta osin on minun putkiaivoisen, johdonmukaisena ajatuksena, parasta olisi jo ei olisi olleenkaan lämmitystarvetta, eli olemassaolevan lämmön, tai kesällä kylmyyden, säilyttämiseen sopii hyvä lämmöneristys ulos/sisään, onhan kysymyksessä yleensä n30 kuutiometrin tila jossa 3-9 hyvinsyönyttä aikuista ja/tai lasta.
ja ilmanlaadun ja lämmöntunteen ratkaisee kosteuden poisto, jossa lämmön talteenotto
Samoilla ehdoilla kuin rakennuksissa, lämpötila vaihtuu, eli ERISTEET ratkaisee, liikkeellä ollessa (80 km/h) ehdot ovat toiset.
Kesällä kylmä talteen yöllä, ja talvella lämmin talteen päivällä.
Varaavia massoja, ajoneuvoissa, ei ole, eikä silti nykypäivän muissakaan rakennuksissa.
Sum`summarum, ei varaajasta vahinkoo kai oo, ku se samalla toimii "painolastitankkina"

[Lahti32]

Tässä vähän kaaviota ja kuvatusta millaisen ajattelin lämpöakun olevan. Lämpöakku sijoittuu käytävän lattialevyn alapuolelle keskitavaratilan yläosaan rungon ja lattian väliin. Pitkä ja matala rakenne ei varmaankaan aiheuttaisi mitään ongelmaa painolastinsa vuoksi, 500kg painohan vastaa noin 6-7 matkustajan painoa. Kun taas bussista kannetaan aivan aluksi 40 penkkiä ulos.

Kaaviossa oleva kytkentä toimii siten että täysin kylmällä autolla lähdettäessä patterit saadaan silti nopeasti lämpenemään. Moottorin kierto lähtee lämmityspuolen lähdöstä ja palautuu syylärin alaputkeen joten syyläri jää tavallaan tarpeettomaksi ja ei muutu sen toiminta mitenkään, sitten tarvittaessa vasta jäähdyttää kun lämpöakku on latautunut täysin kuumaksi.

[motoku]

laskinkohan oikein, 500kg lämpöakun kapasiteetti n.23kw (1.9kw/12 tuntia) alkulämpö 80 ja loppulämpö 40 astetta. siis ilman mitään häviöitä. ja 40 asteen loppulämpö vaatii lattialämmityksen, koska eihän patteri 40-asteisella vedellä enää lämmitä...
eli koneella saa max 80-asteista vettä ja alle 40-asteista ei voi hyödyntää..

[Mimyy]

laskitko vedellä vai pakkasnesteellä ?
Glykoli ominaislämpökapasiteetti on huonompi kuin vedellä, mutta tietääkö kukaan mistä löytyis arvo 50% seokselle.

[konenikkari]

100% veden ominaislämpökapasiteetti 4.2 ja glykoli 2.4, (30 % glykolia ja 70% vettä jolloin lämmönjohtokyky parhaimmillaan n.3.66). 50/50 n.3.3

[Lahti32]

Tämä kuihduttaa kapasiteetin jo aikalailla? Kerkee kahvit keittää ja lähtee jäähtymään jo?

[konenikkari]

Näissä "lämmityslaite itse tehden" keskusteluissa on montakin syytä laskentatoimissa käyttää 40/60 seosta koska sen ominaislämpökapasiteetti laskelmat ovat 1/1, eli 1wh= 1´C aste/litra/tunti.
40 glykolia/60 vettä on vähiten syöpymistä aiheuttava, ja lämmönjohtokyky, lähes optimi (30/70).
Lisäksi se on todennäköisin seos joka syntyy kun kaupasta ostettuun "täyteen"(n30% vettä) sekoitetaan puolet vettä, eli löytyy lähes joka ajoneuvosta.
Kun kyselin "glykoleista" annoin itselleni kertoa, että niitähän löytyy tolkun kauhee määrä.
Yksi kabolamiehille, huomionarvoinen juttu oli, että tislattu vesi ja tietty glykoli nostaa kiehumis/kaasuuntumispistettä merkittävästi, eikä sovi sekoitettavaksi perinteisiin, ja huomattavasti halvempiin nesteisiin, joten se siitä. Täytyyhän nesteen semmosta olla, että sitä saa yleisesti.

Mikähän ton motokun pattereita vaivaa ku eivät 40 asteisina enää lämmitä, vai liekö se "ominaislämpö" sen verran korkee, ettei enää tunnu lämpimältä

[Lahti32]

Mulla on pattereille menoveden lämpömittari ja kyllä se on niin ettei 40 asteinen ainakaan ajossa kovin paljoa lämmitä, tahtovat perältä huudella että kylymä on. Parkissa tieten vielä vähän taitaa lämmittää. Pitäskö tuossa lämpöakkuajatuksessa olla kunnon uretaanieristeet niinkuin B9M Arilla on ja siinä lattialämpö koko autoon. 750 litran lämpöakulla alkas jo kummasti pärjäämään.

juolahti mieleen että kuinkahan paljon vaikuttaisi laittaa kattoluukkuihin sellaset verhoillut uretaanilevysuojat. Onko kukaan tehnyt? Ainakin nuo meidän luukut on aika horiskoa mallia, tahtoo aina olla jostain vähän raollaan.

[Kiitokori-82]

Noita luukkuja olen iteskin kattellu, tuulee sisään melkein suoraan. Nuo luukut taitaapi hukata sen verran lämpöä mitä puolen seinän patterit saa aikaiseksi. Talvella vois olla viisasta peittää esim. just uretaanilla.
100mm ilmanvaihto riittää hyvin tämän kokoiseen koppiin. ei tarvita 2 kertaa m2
Mut eipä nuo seinät ja kattokaan niin kovin kummoisesti ole eristetty. harakoille menee joka puolelta.

[motoku]

Mikähän ton motokun pattereita vaivaa ku eivät 40 asteisina enää lämmitä, vai liekö se "ominaislämpö" sen verran korkee, ettei enää tunnu lämpimältä

menetin nuoruuteni tutkiessani tätä asiaa käytännössä

[RH]

Ilmanvaihdosta tuli mieleeni, että miten paljon ilmanvaihtoa, siis sellaista aukkoa jota ei voi sulkea, täytyy olla henkeä kohden. Ainakin ennenhän oli ihan määräykset ko asiasta?

[B9M]

Ilmanvaihdosta tuli mieleeni, että miten paljon ilmanvaihtoa, siis sellaista aukkoa jota ei voi sulkea, täytyy olla henkeä kohden. Ainakin ennenhän oli ihan määräykset ko asiasta?

Minimi oli ainakin ennen 10cm x 10cm aukko eikä mitään henkilö/kuutiorajoituksia. Taitaa päteä vieläkin. v. Ari

[konenikkari]

Juups tossa motokun jutussa on varmaan vinha perä. Vaikka en ole koskaan asiaan tutustunut, niin lämmitys varmaan loppuu jo ennenkuin lämpöero on täyttynyt. Muutenkin tuossa ilman kautta lämmön siirtymisessä on paradoksi, ilma kun on yksi parhaita eristeitä, ja lämpö kulkeutuu yleensä sinne missä sitä ei tarvita. Oliskohan esim vaunuissa juuri tuosta syystä lämmitysosat mahdollisimman lähellä lämmön tarvetta
Saiskohan nobelin palkinnon aerosolista joka sais lämpimän ilman laskemaan lattialle

[Jailbird]

Jos nyt karkaillaan tässä samassa keskustelussa lämmöneristys hommiin niin onko kellään kokemusta ruiskutettavasta uretaanista( ei makroflex joka työntää makkaraa tuubista) jota teollisuudessa käytetään?
Pari vuotta sitten meidän työpaikalla kävi "firma?" joka eristi säiliön joka oli "monimuotoinen"(eli levyillä eristettynä olisi ollut älytön homma), vähän kerkesin jututtaa äijää joka puhalteli uretaania joka asennosta korkeapaineella... sano että on tietynlainen puhallettava uretaani joka käy hyvin autoihin ja eristyskerroin verrattuna villaan oli monimoninkertainen!! Tästä tuli mieleen että kannattaako panostaa eristykseen "tonni" ja helpolla/halvalla tavalla lämmittää autoa vai ostaa tehokas lämmitin "tonnilla" ja eristää normaalisti villalla tai lämmöneristyslevyillä? vai yhdistää molemmat isolla rahalla ja lämmittää kerran ja nauttii koko viikonlopun lämmössä ... eiku takas saunaa miettimää!!

...vielä tuli mieleen kun heppu kertoi että ruiskutettavalla uretaanilla saa pinnan joka kelpaa maalattavaksi sellaisenaan ja se pakuri millä se oli liikenteesä niin sen pohja oli ruiskutettu kokonaan jollain uretaanilla... ei kuulemma ole katsastusmies koskaan koputellu hänen autonsa pohjia sen jälkeen kun hommat aloitti

[Puu Tiainen]

Wiima rakensi nivelautoihin joskus 80-luvulla radiaattoripiiriin kätevän sähkölämmityksen. Systeemi toimi verkkosähköllä, vastukset olivat patteripiirissä ja siinä oli mukana jonkinlainen automatiikkasysteemi, iso sähkökaappi kuskin istuimen takana. Lämmitti aika mukavasti koko auton pakkasellakin.
Tuli vaan mieleen aivan pyytämättä.

[konenikkari]

Sukkela mainita mutta ku suomessa, pääosin, elellään on yllättävän lähellä aika kun kysellään taas jäähdytyksen perään, ja ne jäähdytyspatterit sitte kai kuuluu asentaa kattoon. Mahtaako sinne autoon piankaan asujat mahtua. Taitaa se lämmöneristys auttaa tossa jäähdyttelyssäkin

[PeHeEe]

Jos nyt karkaillaan tässä samassa keskustelussa lämmöneristys hommiin niin onko kellään kokemusta ruiskutettavasta uretaanista( ei makroflex joka työntää makkaraa tuubista) jota teollisuudessa käytetään?
Pari vuotta sitten meidän työpaikalla kävi "firma?" joka eristi säiliön joka oli "monimuotoinen"(eli levyillä eristettynä olisi ollut älytön homma), vähän kerkesin jututtaa äijää joka puhalteli uretaania joka asennosta korkeapaineella... sano että on tietynlainen puhallettava uretaani joka käy hyvin autoihin ja eristyskerroin verrattuna villaan oli monimoninkertainen!!

Henkilökohtaista oman tuuskaamisen kautta hankittua kokemusta ei ole, mutta uskoisin että kyseessä lienee kaksikomponentti(2K)-uretaani. Ruiskutettaessa sekoitetaan nestemäistä polyoli- ja isosyanaattikomponenttia, jotka reagoivat keskenään muodostaen kovettuvaa vaahtoa.
Löysin pikaisen kuuklettamisen jälkeen linkin firmaan joka myy ainetta pensselöitävänä versiona, soveltunee TI-miehille ja naisille ruiskuttamista paremmin. linkki tuotesivulle>

[pekopee.fi]

Anteeksi! että nostan tätä vanhaa topicia.

Ennen aikaan oli ilma Webastoja, Ebereitä, Monark, ym polttoaineella toimivia lämmittimiä, niissä joissakin myös pakoputkeen oli tehty lämmönvaihdin vettävarten.

Onko siis nykyään hyvin järkevää polttaa auton alta heiniä, ja talvella sulattaa lunta, kalliilla polttoaineella, siksi, ettei jo lämmittimen valmistaja oo varustanut laitetta vaihtimella myös pakoputken suhteen?

Eikös tää juttu oo koskaan kutittanut kylähullun mielikuvitusta? Vastavirtaperiaatteella toimiva lämmönvaihdin on mailman yksinkertaisin rakennelma.

Kesän luppoajat olisi hyvä käyttää sellaisen rakentamiseen. Siihen tarvittaisiin vain muutama putkenpätkä jatkamaan esim. Webaston pakoputkea ja sen päälle joko suoraan, tai kuperiputken välityksellä vaippa jossa vesi pumputaan pakokaasuvirtaukseen nähden vastavirtaan. Lämmön talteen saanti olisi täten mahdollista maksimoimaan polttoaineesta muuten täysin hukkaanmenevää energiaa.

Ajon aikana olisi myös mahdollista käyttää pakoputkea antamaan lämpöä samalla menetelmällä. Esim, jos autossa on suihkutilat, voisi lämmintä käyttövettä sitävarten lämmittää ajon aikana pakoputkesta saatavalla lämpöenergialla. Lämminvesitankkikaan ei oo kovin kallis ja niitä saa valmiina vanhoista lämminvesiboilereista monen kokoisia. Eikä hinta oo esteenä.

Ennen aikaan Linja-autoissa oli pakoputkia kaksi "talviputki" talvella lämpöä antamassa ja normaalisti kesällä käytettävä pakoputki.

Miksi siis ei vanha hyvä menetelmä nykyisellä tietotaidolla olisi hyvä saattaa modernisti suunniteltuna nykyisten kylähullujen kulkineisiin?

Toisaalta totuus on sama, kuin ennen rakennustöissä, kun arkkitehtien luomuksia piti toteuttaa. "Terävällä kynällä on helppoa piirtää tavattoman hankalasti toteutettavia rakennelmia"

[konenikkari]

Ei rehdin miehen mitään erikoisiakaan kysymyksiä tarvi anteeksi pyydellä.
Tota hukkalämmön talteenottoa, ajoneuvon tai lisälämmittimen pakoputkesta, sivutaan tämänkin osion alkuosassa.
Suurin ongelma ko. systeemissä on varmaankin, että jos pakoputken tai savupiipun kyljessä suoraan on kiinnitettynä, lämmön talteenotto kierukka, tulee herkästi pakoputkesta, tai savupiipusta "vesipiippu" ja sotkee lämmittimen toiminnan, hyvin toimivan moottorin, ja lämmittimen pakokaasuista, kun on suuri osa vettä, ja kaasulaitteissa, vain vesihöyryä.
Savukaasujen lämpötilan täytyy säilyä piipun tai pakoputken ulkopäähän saakka.
Piipusta tai putkesta, sopivalla etäisyydellä, ja ulospäin lämpöeristettynä vois toimia.