Uusi projekti

[Ulmis1]

Moi kaikki, tuli ostettua Volvo B6LE vm 1996 projekti. Olisiko antaa vinkkejä sekä omia kokemuksia omista projekteista. Kiitos

[seepra]

Mitä aiot? Eristetty vai kesäbussi?

Millainen budjetti suurin piirtein?

Aiotko muuttaa lattioita vai tuleeko ihan tehdaslattian päälle?

[Ulmis1]

Aioin ihan kesäbussia euroopan matkailuun, kuitenkin ajatus eristää ympäriinsä kun talvet olisi toiveena pitää seisonnassa lämmitys päällä.

Budjettia en ole vielä tarkemmin ehtinyt laskea mutta jotain 6000-10 000€ väliltä
Omasta takaa löytyy rakennustarvikkeita ja kalusteita. Teen kaikki itse mitä laki sallii.

Tasalattiaa ajattelin väkertää, mahdollisesti jemmaan vesisäiliöt, hupiakut lattian alle huoltoluukkujen taakse.

Tällä hetkellä ajatuksena laittaa ilp lämmittämään ja jäähdyttämään sisätiloja, aurinkopaneelit katolle. Sisälle WC/suihku, keittiö, säilytystilaa, makuupaikat ja istuimet max 1+8.

[seepra]

Koetan tässä ynnäillä tuota sun budjettia.

ILP
Eristeet
Verhoilut
Sähköt
Aurinkopaneelit
Akut
Säiliöt
Mittarit
Suihku?
Vesikalusteet?
Keittiökalusteet?

ILPpejä saa vaihtelevilla hinnoilla, pelkät Finnfoamit maksavat toista tonnia tuohon projektiin jos koko bussin meinaa eristää tolkusti. Alumiini-Finnfoam 50 mm maksaa 20 euroa neliö tätä nykyä. Sitä menee helposti 50-70 m2. Urtsua menee kymmeniä pulloja tai sitten tulee ei-tiivistä rakennetta. Jos liimaa levyt seiniin, tarvii ainakin 20-30 pulloa Tytan 60 Secondsia, se maksaa 500 euroa.

Pistän muutaman esimerkin muista, mitä itse tuli hankittua

Keittiö 3600
Akut 1700
Invertteri 700
Aurinkopaneelit 650
Boileri 800
Säiliöt 500
230V sähkövehkeet 300
Valot 200
Kattoverhoilu (MDF kosteudenkestävä) 600
Seinäverhoilu 2 mm Etalbond 500

En tarkoita mitään lyttäämistä, mutta mulla meni varmaan 200 metriä pelkästään väliseinätolppaa tuohon auton tekemiseen, joten Excel kannattaa ottaa esille ja sitten vielä laskea siihen se hyvä kerroin. Laske Excelillä, mitä kaikki maksaa ja saat suurin piirtein tietää haarukan. Siihen sitten vielä päälle "muuttuvat tekijät" -kerroin.

[Mikaeli]

Jos rakennustarvikkeet ja kalusteet edes pääosin löytyy valmiiksi, sehän auttaa paljon. Ja saa niitä käytettynäkin. Meidän bussin keittiössä jääkaappi, pesukone ja induktiotaso on kaikki ostettu 50 e setelillä per kpl. Kaapistot on ilmaista "annetaan" osastolta. Sänkyihin (7 kpl) taisi upota yht. 150 e. Toki kun ostaa mitä löytyy, joutuu sitten askartelemaan hieman että ne sopii omaan käyttöön.

Kun tasalattiaa tekee, vaneri ja teräs muodostaa myös jonkinlaisen kuluerän, ainakin jos lattioita laskee reunoilta.

Miksi pitäisi olla alumiinipintaista finnfoamia? Sehän on vakionakin höyrytiivistä, "finnfoamilla toteutetuiss rakenteissa ei tarvita erillistä höyrynsulkua" valmistajan ohjeiden mukaan. Itse vedin vain normi finnfoamit eristeiksi ja saumat umpeen massalla/teipillä tilanteen mukaan.

[Jule]

Se alumiinipinta heijastaa lämpösäteilyä takaisin, eli parantaa lämmöneristävyyttä, mutta sitä en tiedä maksaako itseään.

Nuo "suorat" tarvikkeet on sellaisia jotka on yleensä pakko hankkia uutena, siis eristyslevyt, vanerit, runkotolpat, ruuvit yms. Tietysti noitakin voi saada halvalla torista ja vastaavista. Toisaalta riippuu myös paljon siitä millaisen laitoksen haluaa tehdä, ja miltä sen haluaa näyttävän.

[seepra]

Miksi pitäisi olla alumiinipintaista finnfoamia? Sehän on vakionakin höyrytiivistä, "finnfoamilla toteutetuiss rakenteissa ei tarvita erillistä höyrynsulkua" valmistajan ohjeiden mukaan. Itse vedin vain normi finnfoamit eristeiksi ja saumat umpeen massalla/teipillä tilanteen mukaan.

Ei toki ole mikään pakko. En tiedä, saako uretaanilevyä muuten kuin alumiinipintaisena. XPS:ää, jolla on jonkun verran huonompi eristearvo, saa toki ilman alumiinia (en tiedä, saako sitä edes alumiinilla).

[eagless]

Miksei ruiskueristystä suosita?
Ite pähkäilin ku laskeskelin eristystä että pirrilevyjä menee niinpaljon että halvempi ja helpompi käyttää ruiskueristäjä ruiskuttamassa eristeet seiniin ja kattoon.
Lattiaan tosin ei voinut ruiskuttaa kun olis pitäny alhaalta ruiskuttaa tai tehä valamalla.

Sen tosin myönnän että ruiskueristyksen tasoituksessa meni varmaan kuukausi jos ei kaksi ku oli niin kovaa ettei tuntunu löytyvän helppoa työkalua siihen.
Oksasaha johon oli modifoitu sahan terä mistä hampaat oli viilattu pois että oli periaatteessa oksasaha puukkoterällä oli paras mutta pirun työläs seki.
Pikkusiivuina piti jykertää.

[Hobo]

Tohon ruisku urtsin tasoitukseen on ihan konekin olemassa.

[eagless]

Mistä niitä saa?
Parivuotta sitte ku tehtiin eristykset niin eristäjäki kiros että ku on kyllä vehkeet millä eristää mutta ei oikein löydy järkevää vehjettä millä leikata sitä tasaseksi.
Eikä mikään käsityökalu kyllä ollut hyvä siihen.

Olivat yrittäneet tehdä tavallaan vannesahan missä terä pyörii mutta sano että heti jos yritti jänneväliä kasvattaa niin alko haukkamaan liikaa tai oyrki ylos leikkuukohdasta.

[eagless]

Ja tolla oksasahalla tarkotin sähköpensasleikkuria.
Sillä kyllä sai mutta ei silläkään voinut suoraa pintaa leikata ku pikkusiivuina.

[seepra]

Ite en laita sen takia ruisku-urtsia, että liimaan eristelevyt suoraan seiniin ja liimaan sitten verhoilun suoraan eristelevyihin. Tällä tavalla ei tarvitse tehdä koolauksia ja kokonaisuutena arvostellen on helpompaa toteuttaa "ilmataskuton kokonaisuus" siten, että laittaa ekana levyt liimalla ulkopeltiin kiinni väleihin, ruutaa pistoolivaahdolla välit tiiviiksi, liimaa toisen kerroksen levyä suoraan päälle ja siinä onkin sitten suorat pinnat, johon voi liimata verhoilut kiinni ilman mitään nauloja sun muita kooleja.

[eagless]

Käytitkö mitä pullourtsia?
Ite kokeilin useampaaki mutta olivat aika pehmeän olosia eli koostumus oli ihan eri mitä tossa ruiskutettavassa.
Ruiskutettava olikin kyllä kovempaa mitä levytavara.

Kyllä tolla ruiskutettavallakin tulee ilmataskuton mutta siihen kun levyn liimaa kiinni niin varmasti on ilmaa välissä,tiiä sitte haittaako mitään kun kuiteski eristeen sisäpuolella.

Koolauksia olis kyllä hyvä olla niin helppo ruuvata painavempaaki kiinni ja eristää se puuki mutta ei toki niin hyvin ku oikea eriste.
Miinuksena taas että jos joku vesivuoto pääsee runkoputkiin niin tulee pikkuhiljaa siitä puusta läpi,niinku mulla juuri kävi kahdessa kohtaa.

Tokihan vois kokeilla niinkin että välit täyttää ruiskuttaen ja päälle liimaa ohuet pirrilevyt missä pinta liimattu toiselle puolen.

[seepra]

Käytitkö mitä pullourtsia?

Oletan että tämä tarkoittaa minua? Käytin RK:n pistoolivaahtoa. Se on M1-hyväksyttyä eli ei päästele isosyanaatteja sun muuta hermokaasua kuivuttuaan ilmaan ja siinä oli mielestäni 90 astetta lämmönkesto ennen kuin sulaa -> valkoinen auto ei nouse liian korkeaksi auringossakaan.

Selvyyden vuoksi, tein siis niin, että kun autossa on 30 x 20 mm putkesta tehty kori niine vinojäykisteineen, leikkasin niiden mukaisesti palat 30 mm levystä, jotka liimasin sinne väliin kiinni ulkopeltiin Tytan 60 Seconds -vaahdolla, joka luhistuu eikä laajene. Jätin siihen putkien ja levyjen väliin sellaisen sentin tai puolentoista raon, jonka sitten ammuin vaahtopistoolilla RK:lla umpeen. Tuo 60 sekunnin Tytan on niin rajua tavaraa, että sillä liimatessa ei tarvitse pistää mitään pönkkiä niihin levyihin siihen ekaan kerrokseen, ne jäävät sinne saman tien.

Kun tämä homma oli valmis, leikkasin ihan mattoveitsellä liiat vaahdot pois saumakohdista, jolloin mulla olikin sileä seinä edessä ja se seinä koostui sitten putkista ja levyistä. Tämän päälle liimasin toisen kerroksen 30 mm levyjä, jotka olivat tällä kertaa kokonaisia, katkaisin vain pystysuunnassa sopivan kokoiseksi. Väliin totutusti Tytan 60 secondsia ja pari-kolme maalarin teleskooppijatkovartta vastapäätä seinästä pönkäksi. 20 minuutin kuluttua levy oli iäksi kiinni ja seuraavaa tekemään. Tässä ratkaisussa on sellainen hyvä puoli, että sinne seinän sisään ei jää oikein mitään "ilmatilaa" eli ulkopeltiin asti on koko ajan urtsua, joko levynä tai pillistä ja lopulta sitä on sitten ihan kokonaan sisäseinään asti eikä matkalla ole yhtään ruuvia tai koolausta tai mitään muutakaan, mikä vuotaisi tai toisi vettä tai kylmää sisään.

Tämän operaation jälkeen mulla oli tiivis ja höyrynsuljettu sileä koko seinä bussissa ja siihen sitten laiteltiin liimalla ja maalarinjatkis-pönkkämenetelmällä kiinni 2 mm Etalbond -alumiinikompostilevyä. Oheisessa kuvassa näkyy rakenne valmiina.

[eagless]

Tuolla systeemillä vois kokeilla eristää ton rahtitilan ku suhteellisen suoraa pintaa eikä koloja mitä tarvii täytellä eikä seiniin tuu mitään raskasta muuta ku 9mm havuvanerit ympäriinsä.

Nuo runkoputket on hyviä esimerkkejä niistä ilmataskuista että vaikka keulasta vuotais niin voi perästä tulla vesi sisälle kun vesi etenee runkoputkia pitkin.

Harmittaa kun ei heti alussa tullut täytettyä pullourtsilla noita runkoputkia.

[seepra]

Nuo runkoputket on hyviä esimerkkejä niistä ilmataskuista että vaikka keulasta vuotais niin voi perästä tulla vesi sisälle kun vesi etenee runkoputkia pitkin.

Tuosta ongelmasta pääsee kun kiertää hitsauskoneen kanssa katsomassa ennen rakentelua että ei ole isommin avoimia saumoja. Sitten käy vielä katolla mutkan Pattexin tai muun aineen kanssa ja odottelee seuraavaa sadetta ja katsoo, vieläkö vuotaa. Luultavasti ei.

[eagless]

Alkuperäinen kattoilmastointi(jos on) on myös semmonen mikä helposti vuotaa jostain.
Ite halusin sen mutta viimmesen vuodon jälkeen päätin että se saa lähtä jossainvaiheessa pois.

Ja ilmastoinnin tuloilmapaikat ikkunoiden yläpuolella(jos on) on myös herkästi vuotoja tekeviä paikkoja.
Omasta jouduin peittämään ne pellityksellä.
Täytin kyllä samalla urtsilla ne.

Sitten vielä nuo lämpölaajenemiset kun on rosteria,mustaarautaa,alumiinia,muovia,kumia ja lasia niin kaikissa eri lämpölaajenemiskerroin että sopivalla kelillä voi rakoja tulla.
Siihen joku joustava massa toki tepsii.

Mutta ei huonoista puolista enempää ettei topikin alottaja ihan lannistu,
Hyviä näistä tulee kun kaikki on ratkaistavissa tavalla tai toisella.

[seepra]

Itse haluan lausua siitä kattoilmastoinnista, että en näe sen säilyttämisessä mitään hyviä puolia. Poiston perusteita:

- Vuotaa vettä jostain kohti melko varmasti
- Liikkuvia osia paljon, jotka voivat vikaantua
- Lisää polttoaineen kulutusta litratolkulla
- Toimii vain moottorin ollessa käynnissä
- Tilalle saa monta aurinkokennoa
- Kattoilmastoinnin osista voi saada satoja euroja rahaa kun siellä on AlCu -kennoja sun muuta
- Tilalle laitetuilla aurinkopaneeleilla ja ILPillä jäähdyttelee "ilmaiseksi" ja helpommin samalla lailla kuin sillä kattoilmastoinnilla
- On melko kyseenalaista, miksi uusiin busseihin laitetaan ollenkaan dieselillä toimivalla kompuralla kattoilmastointeja. Laittaa tilalle katon täyteen paneeleja ja pari ILPiä jonnekin?

Se on yleensä sekä liimattu että ruuvattu siihen kattoon. Ruuvit pois ja alakautta vaikkapa pullotunkki lattiaa vasten, jääkiekkomailan varsi tai muu sopiva stonga väliin ja sitten painetta alhaalta, liimat ratkeavat kyllä siinä vaiheessa. Vehje painaa satoja kiloja, sen saa parhaiten poissa sieltä kun joku ajaa traktorin viereen ja nakkaa kauhaan.

[eagless]

Oisko busseissa se sen takia että on kuulemma todella tehokas.
Normi bussi jossa kaikki ikkunat peittämättä, yli 50 ihmistä kyydissä ja täys aurinko 30c helteellä vaatii pirusti jäähdytystä.

Näin mulle yks bussikuski ja ilmalämpöpumppuasentajakin neuvo alussa että älä missään nimessä ota pois koska on todella tehokas.
Mutta kyllä se jossainvaiheessa lähtee näillänäkymin.

[Jule]

Bussi ihan bussikäytössä vaatii vähintään 10x jäähdytystehon kulkuriin verrattuna. Linjurihan on liikkuva kasvihuone. Jossa on puolensataa ihmistä. Jonka sisäilma vaihdetaan 10 minuutin välein uuteen.

Sinänsä, kyllähän sähköbussin katto voisi olla täynnä aurunkokennoja, mutta aika pieni niiden vaikutus olisi.

[seepra]

Oisko busseissa se sen takia että on kuulemma todella tehokas.
Normi bussi jossa kaikki ikkunat peittämättä, yli 50 ihmistä kyydissä ja täys aurinko 30c helteellä vaatii pirusti jäähdytystä.

Näin mulle yks bussikuski ja ilmalämpöpumppuasentajakin neuvo alussa että älä missään nimessä ota pois koska on todella tehokas.
Mutta kyllä se jossainvaiheessa lähtee näillänäkymin.

On tietysti, mietin sitä vain siltä kannalta, että piisaisiko löyly aurinkokennojen ja moottorin laturin yhteisteholla ajaa jotain järkevää ILP-jäähdytystä, jossa COP-arvo on jossain viiden hujakoilla. Tuossa mun kulkineessa oli vissiin 48 kW kompura vakiona, jos saisi sen 10 kW kehiteltyä kennoilta ja koneelta laturilta, niin saisiko sillä jo jäähdyteltyä koko kioskin. Auringon paisteessa paneelienkin tuotto kasvaa kovasti.

Totta tuo ikkunallinen bussi, se vaatii varmaan paljon tehoa. Itellä on Toshiban Polar ND, joka on laatuluokan pumppu, se painaa sekä kylmää että lämmintä pirttiin iloisesti.

[Ulmis1]

Hyvää keskustelua, näistä eristyksistä olenkin hieman hämmilläni kun on montaa sorttia. Sisustan sain purettua (melkein) kokonaan viime viikolla.

Mistä olette seinät väkertäneet?
Minkä kokoluokan invertteriä käytössä teillä? Katselin 3000W/6000W siniaaltoa, mahtaako riittää? Sähköä tulee menemään kun lapsiperheen kanssa liikutaan

Minkä kokoiset vesisäiliöt olisi järkevät päivittäiseen peseytymiseen ja ruoanlaittoon yms. Enimmäkseen suunnitelmissa majailla puskaparkeissa, toisinaan karavaanari alueilla. Itsellä oli ajatus 400L puhdasvesi ja vähintään 200L harmaavesi.

[seepra]

Mulla on seinämateriaalina 2 mm Etalbond valkoisena. Katto on kosteudenkestävää MDF:ää. Mulla on 3000W invertteri ja 1800W invertteri. 3kW laite on kiinni LiFePo4-hupiakuissa ja aurinkopaneeleissa ja 1800W laite on kiinni starttiakuissa. Mulla on roikalla vaihdettavissa ruumassa ILP tuon 3kW invertterin, 1,8kW invertterin ja suoran maasähkön välillä, jos joku vikatilanne tulee.

Ruumassa on 2 x 215 litran Vetus-vesisäiliö. Lisäksi mulla on siellä 100 litran Vetus-boileri kahdella kierukalla ja 1500W sähkövastuksella. Teen siihen "käänteisen" vedenlämmityksen eli loosaan sen 100 litran pöntön täyteen glykolia ja laitan lämpimän veden menemään kummankin kierukan läpi. Tällöin lämmin vesi lämpiää "lennosta" samalla glykolilla, joka ohjataan kiertämään lattialämmitykseen. Tällä kikalla välttää sen, että pitäisi tankata se boileri aina erikseen ja toisaalta myös saa vesikiertoisesta lattialämmityksestä kätevästi yhtä aikaa sekä sähkö- että webastokäyttöisen.

[eagless]

Vesisäiliöinä käytetään paljon myös noita laituriponttooneita.
Löytyy 100-500l ja nuo 200-250L maksaa satkun.

Ja akkuina on palkon ihan normi lyijyakkuja sekä tukiasemien varavirta akkuja mitä saa romuhinnalla kun löytää firman jotka niitä vaihtelevat.

[eagless]

Kannattee hakea aihepiireittäin tuolta etusivulta mitä on milloinkin tekemässä,löytyy kyllä pirusti tietoa.

Pitää vain muistaa että joka asiaan on omat kannattajat esim eristykset ruiskueristys vs pirlevy liimaamalla vai ihan finfoamia liimalla kiinni tai lyijyakut vs varavoima akut vai lifepo4.
Kaikilla tulee ihan toimiva matkailuauto ja riippuu paljonko on valmis mihinki uhraamaan pudjetista rahaa ja mitä on vaatimassa lopputuloksesta.