Se taisi olla vuonna 1999 kun menimme n 10000 km ajetulla sitroen santialla sellaisella varmarimallisella Varkaudesta Ruuvaojalle tuonne pohjoiseen. Ajankohta oli tammikuun alkupuoli ja ilmiselvästi talvi. Kun lähdimme Varkaudesta pakkasta oli vaivaiset alle kolmekymmentä astetta. Vitsailimme perheen kesken että kestääkö auto lapin pakkasia ja iloitsimme autossa olevaa lämpömittaria josta voisimme seurata ilman kylmenemistä. Emme olleet kovinkaan pohjoisessa kun mittari oli noussut kolmeenkymppiin alkoi siinä pian vilkkua pelkkä viiva
Soitimme auton myyjälle ja kysyimme onko tämä luotettava kiesi lapin pakkasille ja myyjä naureskeli, että kyllä kestää. No ajelimme eteenpäin ja hyvin matka sujui. Savukoskella tankkausasemalla sanoivat että pakkasta lienee reilu neljäkymmentä astetta
No sitroen oli senverran notkea ja lämmin vielä että ajattelimme jatkaa eihän matkaa ollut kuin reilu kuusikymmentä kilometriä
ennen puolimatkaa totesin että auton vauhti alkoi hiipua ja meno oli raskasta ja lämmintäkään ei ollut enään niin paljon. Puolimatkaan sattui Martinkylä josta kaupasta oli tarkoitus hakea ruokatavaraa. Tajusin että pakkasta oli enemmän kuin laki sallii, väittivät siellä että liikutaan viidenkymmen asteen nurkilla
Noin parisataametriä ennen kaupan liittymää ryhmityin väärälle kaistalle ja aloin varovasti kääntämään ohjauspyörästä kohti liittymää se kyllä kääntyi, mutta naisen ohjastamana ei olisi enään taipunut. Kaupan edustalla emme viipyneet kuin hetken, mutta etuoven kiinnilaitto ei meinannut onnistua oli tiivisteet niin kovaksi jäätyneet hetkessä. Loput kolmekymmentä kilometriä ajoimme 2-4 vaihteilla vitosella ei puhettakaan. Kun pääsimme perille ja ajoin ykkösvaihteella ylämäkeen piha-alueelle ja sitten panin pakin päälle ja ajattelin peruuttaa paremmalle hollille pihamaalle, mutta auto ei hievahtanutkaan vaikka alamäkeä oli huomattavasti. Autoon piti laittaa sisätilan lämmitin tunniksi päälle ja ovet pönkättiin niin kiinni kuin saatiin ja sitten väkisin pukattiin ovet lukkoon saakka kun oli tiivisteet lämmenneet sen verran että antoivat hiukan periksi
Perillä pakkasta oli muistini mukaan 56 astetta ja sitähän ei elohopeamittareilla todeta, mutta alkoholilla toimivat sellaiset näyttää jotain lukemia. Sellaisessa kelissä on niin hiljaista ulkona ettei sitä tahdo kuulla. Kun läksimme paluumatkalle keli oli todella lauha ja autokin aivan notkea, sillä pakkasta oli vain 44 astetta
totta vai ei
