Nelisen vuotta sitten aloin kirjastoautoa metsastämään ja melko nopeasti löysinkin sopivan aihion josta jätin tarjouksen. Muutaman viikon päästä olinkin sitten hakemassa projektia kotiin Hämeenlinnasta. Kotipihaan autolla ei heti ollut asiaa kun pihat olivat jäisiä ja pihaan ei ole ihan helpoin ajaa noin isolla autolla.. kun kokemustakin oli noin isosta autosta olemattoman vähän. C-kortti löytyi taskusta mutta ajot olivat jääneet oikeastaan vain töissä asiakkaiden ajoneuvojen siirtelyyn kookkaassa pihassa.
Autoa tuli nikkaroitua aina kun vapaa-aikaa oli, pääasiassa iltaisin. Lapset piti huolen siitä että tekemisen puutetta ei yleensä töiden jälkeen ollut. Projektin kimppuun pääsin sitten kun muu perhe meni nukkumaan ja useasti jatkoinkin sitten myöhälle yöhön. Rakentelu tapahtui taivasalla joten kylmempinä aikoina ei edistymistä oikeastaan tapahtunut. Ja sitten kun kevät taas koitti niin hommat sai useasti aloittaa jonkun paikan purkamisella kun talvella oli tullut muka parempi ajatus. Onneksi olin päättänyt että tällä projektilla ei ole kiirettä niin osasin antaa aikaa muillekin jutuille sekä tietenkin perheelle.
Vihdoin tänä keväänä sain auton sellaiseen kuosiin että arvasi lähteä muutoskatsastukseen. Siinä ei ollut ongelmia joten öljynvaihtohuollon kautta leimasetää katsomaan. Vähän arvelutti jarrut kun kilometrejä oli kertynyt olemattomasti neljän vuoden aikana. Leimasetä ei löytänyt ongelmia joten ei auttanut kun tehdä sopivammat vakuutukset autoon ja alkaa suunnittelemaan reissua.

Laittelenpa tähän muutamia kuvia eri vaiheista.