Niinhän siinä kävi että ritmo tuli takaisin kotiin

, eli autohan on iveco daily 35-12 turbo intercooler. Saanut siipeensä aika pahasti ja suorastaan "hörpännyt" vettä sisään... sisusta aivan märkä, katto on lasikuitua ja tukirakenteet vaneria. Vanereista ei ole kuin muisto jäljellä, seinälevyt myös pehmenneet. Otettiin poikien ja emännän kanssa purkurauta yms... asiaan kuuluvat työkalut esille ja katsottiin mitä se ritmo on oikein nauttinut, kolme päivää ja nyt se on lähes peltihylsynä pihalla. Saatiin semmoinen ahaa-ajatus että mitäs jos ritmosta tehdään vaunun veturi, kevennetään niin paljon kuin mahdollista että saadaan lisää istuma paikkoja... Piti käydä kats.konttorilta kyselemässä tyhmiä ja eivät pitäneet ollenkaan huonona ajatuksena, jätetään liesi, jääkaappi ja lämmitys ennalleen, petipaikat 2-3. Sähkösysteemit kokonaan pois, samoin vesilaitteet, vielä löytyi yksi raikas-vesi säiliö mitä en tiennyt olevankaan (sen oli näköinenkin, yök). Pikku reissuja voi heittää ihan tuolleen ja jos tarvis vaatii niin ottaa sitten vaunun perään, petipaikkoja onkin koko orkesterille. Yllättävän painava vaunu tuo kabe ametist, rek.otteessa lukee että kokonaispaino on 1440kg, uteliaisuus voitti ja käytettiin se vaakalla. Varusteina 2 kaasupulloa, mikro, tv, astioita, retkituolit yms. normaalit vehkeet, vaaka antoi tuloksen 1460kg, ei toivoakaan että saisin tojotalla vetää. Ivecon koukkupaino on 2800kg, luulisi sillä kulkevan. Isän volvolla saa vetää mutta takajousitus on liian pehmeä eikä mistään löydy vahvistettuja jousia ysikuuskymppiin

.Tavoitteena on että ensi kesänä päästään ritmolla reissaamaan, isä ehdotti että kun ritmon joutuu maalaamaan niin laitetaan se kaben väreihin, puna/valkea, olisihan se mukavan näköinen juna kun molemmat samoissa väreissä ja pituutta reilut 13 metriä... katsotaan nyt miten tuo lähtee edistymään. Näillä mennään...
Yläsavolainen kylähullu ja ajaa ransetilla... = umpihullu